XV kaupunginosan väestö

Tammelan XV kaupunginosan asukasluku oli läpi 1920-luvun laskusuunnassa. Kehitys oli samansuuntainen kuin muissakin Tammelan kaupunginosissa, sillä Tammelassa rakennuskanta oli rakennettu pääosin valmiiksi jo vuosisadan alussa, eikä tilaa uusille asukkaille enää ollut. Niinpä asumistiheyden laskiessa Tammelan kaupunginosien väkilukukin alentui: XV kaupunginosassa oli vuonna 1918 asukkaita 3 115, vuonna 1931 enää 2 033. Samalla sen asukkaiden osuus nopeasti kasvavan kaupungin koko väestöstä putosi 7,5 %:sta 4,5 %:iin.

1930-luvun alkupuolella XV kaupunginosan väestön väheneminen pysähtyi, ja asukasluku kasvoi parillasadalla hengellä vuosina 1931-36. Vuosikymmenen lopulla väestömäärä alkoi jälleen vähentyä. 1930-luvun alkupuolella kaupunginosan väestön osuus koko Tampereen väestöstä pysytteli 4,5 %:n tasolla, mutta vuoden 1937 alueliitoksen seurauksena osuus putosi alle 4 %:n ja laski edelleen vuosikymmenen viimeisinä vuosina.

Tampereelle tyypilliseen tapaan XV kaupunginosa oli naisvaltaista seutua: naisten osuus sen asukkaista oli 58 % vuonna 1920 ja vuonna 1930 vielä kaksi prosenttia suurempi. Ruotsinkielisen väestön osuus kaupunginosan asukkaista oli suhteellisen pieni: kaksikielisiksi luokiteltuja ihmisiä oli 167 vuonna 1920, mutta heistäkin 146 ilmoitti osaavansa paremmin suomea. Vuonna 1930 ruotsinkielisiksi oli merkitty 22 kaupunginosan asukasta.

Väestön sosiaalinen koostumus

XV kaupunginosan väestön sosiaalista koostumusta valottaa Sosialihallituksen tilaama asuntotilasto vuodelta 1919. Siinä kaupunginosan kunkin huoneiston asukkaat oli luokiteltu eri sosiaalisiin ryhmiin sen mukaan, mikä oli huoneiston haltijan ammatti. Tilaston mukaan 68 % kaupunginosan asukkaista kuului työläisväestöön: osuus oli pienempi kuin pohjoispuolisessa Osmonmäen kaupunginosassa, jossa työläisiä oli 75 % asukkaista, mutta suurempi kuin eteläpuolisessa XVI kaupunginosassa, jossa osuus oli vain 55 %. Koko Tampereella työväestön osuus koko väkiluvusta oli asuntotilaston luokittelun mukaan 59 %, joten XV kaupunginosa oli selvästi työläisvaltainen alue.

Työväestön suurin ryhmä XV kaupunginosassa oli teollisuus- ja käsityöläisväestö. Tammela oli tunnettu "suutarien kaupunginosana", ja esimerkiksi Aaltosen, Attilan ja Branderin kenkätehtaat työllistivät monia XV kaupunginosan asukkaita. Asuntotilastossa osa jalkinetehtaiden työläisistä laskettiin vanhan luokituksen mukaan käsityöväestöksi, mitä he eivät enää olleet muuta kuin ammattitaidoltaan. He olivat yleensä kiinteässä palkkasuhteessa työnantajaan, kun taas käsityöläiset olivat enemmän tai vähemmän itsenäisiä yrittäjiä. Niinpä teollisuus- ja käsityöläiset on tässä laskettu yhteen. Tehtailla ja käsityöläisammateissa työskennelleiden osuus kaupunginosan asukkaista oli asuntotilaston mukaan yhteensä 42 %. Se oli hieman korkeampi kuin koko kaupungin vastaava osuus 40 %.

Koko Tampereeseen verrattuna Tammelan keskiosassa asui huomattavan paljon rakennus- ja sekatyöläisväestöä: asuntotilaston mukaan tämän ryhmän osuus kaupunginosan asukkaista oli 26 %, kun koko Tampereen asukkaista vain 19 % luokiteltiin rakennus- ja sekatyöläisväestöön kuuluviksi. Ryhmään kuuluneiden suhteellinen osuus oli XV kaupunginosassa myös korkeampi kuin ympäröivissä Tammelan XIV ja XVI kaupunginosissa, joissa niissäkin oli tähän ryhmään luokiteltuja suhteellisesti enemmän kuin koko Tampereella.

Asuntotilaston mukaan keskiluokkaisten väestöryhmien sekä ylimmän väestökerrostuman osuus jäi XV kaupunginosassa 32 %:iin. Näistä väestöryhmistä suurin oli lähinnä apulaisista, työnjohtajista ja käskyläisistä koostunut ryhmä: sen osuus kaupunginosan väestöstä oli 19 %, mikä oli enemmän kuin muualla Tammelassa tai koko Tampereella. Pääosin kiinteistönomistajista ja liikkeenharjoittajista koostuneen ryhmän osuus XV kaupunginosan väestöstä oli 12 %; tätä ryhmää oli siellä suhteellisesti enemmän kuin Osmonmäen kaupunginosassa, mutta vähemmän kuin XVI kaupunginosassa tai Tampereella keskimäärin. Tammelan lukuisat pikkupuodit olivat luultavasti monien näihin väestöryhmiin kuuluneiden työpaikkoja. Virkamiesten ja opettajien määrä oli XV kaupunginosassa vähäinen: pääosin heistä ja heidän perheistään koostuneen väestöryhmän osuus kaupunginosan asukkaista oli vain 1,3 %, kun koko Tampereella osuus oli 8,2 %.

XV kaupunginosa oli siis vuonna 1919 työläisvaltainen kaupunginosa, sillä useampi kuin kaksi kolmesta sen asukkaasta kuului työläisperheeseen. Työläisvaltaisuus ei 1920- ja 1930-luvuilla kadonnut mihinkään vaan pikemminkin korostui, sillä vuonna 1939 oli XV kaupunginosan asukkaista työläisiä jo 80 %. Keskiluokkaisen väestön osuus oli tuolloin vain noin 6 %, samoin kuin yäluokan. Sosiaaliselta koostumukseltaan XV kaupunginosa muistutti niin vuonna 1919 kuin vuonna 1939 sen pohjoispuolella sijainnutta XIV kaupunginosaa.