Torin seudun Puu-Tammela kivettyi

Tammelan kaupunginosan avaraa keskusta ympäröivät sen historian alkuaikoina matalat puutalot, joissa työväen asuntojen lisäksi olivat mm. Tammelan postitoimisto, Tammelan apteekki Dunderin omistamassa talossa vuoteen 1927 saakka ja osuusliike Tuotannon tiloja. Ensimmäisiä taloja torin laidalla olivat O.E.Dahlin 1891-92 piirtämät puutalot korttelissa 283. Puutalot saivat hiljalleen vaihtua korkeampien kivijärkäleiden tieltä, jotka toivat helpotusta niin asuntopulaan kuin tehdastilojen tarpeeseen. Vaikka torin ympäristön asuntokannan uudistuminen toi tullessaan lisäasiakkaita, heikensi se myös jälleenmyyjien tilannetta; vanhoja puutaloja purettaessa he menettivät varastotilansa torin laitamilta.

Tammelan kaupunginosa tunnetaan työläisistään ja niistä erityisesti jalkinetyöntekijöistään. Emil Aaltonen jätti maistraatille 29.7.1905 ilmoituksen jalkineteollisuuden aloittamisesta Tammelassa. Se oli lähtölaukaus koko kaupunginosaan syvästi vaikuttaneelle vaiheelle. Entisen tapettitehtaan tilojen käytyä ahtaiksi Aaltonen alkoi rakennuttaa uutta suurta tehdasta torin laitamille vuonna 1913. Aaltosen Kenkätehdas Oy:n tehdasrakennuksen piirsi Lambert Petterson ja sen torin puoleiset osat saatiin valmiiksi vuonna 1917. Sisällissodassa rakennus kärsi joitakin vaurioita ja sen uusimmat osat, kuten kaunis porttiholvi saatiin valmiiksi vuonna 1928. Parhaimmillaan Aaltosen Kenkätehdas Oy:n tiloissa työskenteli 30-luvun lopulla 780 työntekijää.

Yrityksissä vallinnut patriarkaalinen järjestelmä tarkoitti, että välillisesti tehdas vaikutti satojen tammelalaisten elämään. Työnantaja otti vastuuta tai huolehti työntekijöistään myös tehtaan ulkopuolella. Vuonna 1924 valmistuikin Birger Federleyn suunnittelema Pikilinna asuntopulaa helpottamaan Tammelan torin laidalle.

Torin eteläsivulle valmistui osuusliike voiman tiilinen asuin- ja liikerakennus Frans Jousen piirtämänä 1920. Osuusliikkeen omistamassa suositussa kansanravintolassa useat työläiset kävivät ruokatunneillaan syömässä. Voiman talossa toimivat 20-luvulla myös sanomalehtilukusali, Tampereen ensimmäinen sivukirjasto ja lastentarha.

Pienempiä rakennelmia Tammelan torin laitamilla olivat kahvikojut, joissa 20-luvulla kävi kahvilla niin torimyyjiä, työläisiä ja ohikulkijoita. Vuoden 1936 asemakaavamuutosehdotus määrättiin, Tammelan puistokadun itäpuolelle käymälä- bensiini- ja huoltorakennuksen paikka. Yksikerroksinen 10*15 metrinen rakennus sijoitettiin Kyllikinkadun kulmaan. Samalla vanhat käymälät ja bensiiniasema määrättiin purettaviksi. Samassa kaavassa varattiin torin etelälaidalle tilaa kahdelle pienelle makeis- ja virvoitusjuomakioskille. Lisäksi Väinölänkadun uudesta linjauksesta aiheutui pieni muutos puistojärjestelyyn.