Teksti Jarmo Peltola
Tampereen kaupungin alue 1918-40
Hatanpään alueen liittäminen | Järvensivun liitos | Pispalan liitos
Vuosisadan vaihteen nopea kaupungistuminen aiheutti suomalaisille kaupungeille samansuuntaisia ongelmia. Aikaisemman kaupungin rajat alkoivat käydä ahtaiksi, ja yhä suurempi määrä ihmisiä löysi asuinpaikkansa kaupungin rajojen ulkopuolelta. Näin oli Tampereen lisäksi myös muun muassa Helsingissä ja Viipurissa. Tilanne oli kiusallinen ja aiheutti Tampereellakin kaupunginhallinnolle pulmia. Ihmiset asuivat kaupungin ulkopuolella ja maksoivat veronsa asuinkuntaansa,vaikka kävivät töissä varsinaisen kaupungin alueella. Toisaalta esikaupunkien väestö koostui suurimmaksi osaksi työväestöstä, joka varsinkin pulan ja laman aikana aiheutti huomattavaa köyhäinhoidollista rasitusta. Mutta liitosten myötä saatiin huonosti toimeentulevan väestön lisäksi myös maata, hyödykettä, jonka valmistaminen oli lopetettu, ja jota kasvava ja laajentuva kaupunki alati tarvitsi.
Vuonna 1914 kaupungille ostettu Hatanpään alue liitettiin kaupunkiin hallinnollisesti vasta vuonna 1920. Viinikan esikaupungin kaavoitus alkoi vuonna 1914, Nekalan esikaupungin 1923 ja Härmälän esikaupungin 1925. Kaikilta alueilta kaupunki vuokrasi tontteja halukkaille (Ks. omakotiliike). Itäpuolella kaupunkia Messukylän kunnan alueelle noussut Järvensivu liitettiin kaupunkiin hallinnollisesti vuonna 1922 ja länsipuolella Pohjois-Pirkkalan (vuodesta 1922) puolella sijainnut läntisten esikaupunkien alue vuoden 1937 alusta lukien. Liitetyistä esikaupungeista merkittävimmät olivat Pispala, Tahmela, Hyhky ja Epilä. Ennen Hatanpään alueen liitosta Tampereen kaupunki oli maa- alueeltaan lähes 9,5 neliökilometriä. Hatanpään alue liki kolminkertaisti alueen runsaaseen 24,5 neliökilometriin. Järvensivu oli alueeltaan vain vajaan puolen neliökilometrin kokoinen. Sen sijaan Harjun alue, johon Pispalakin kuului, oli pinta-alaltaan lähes 20 neliökilometriä. Näin ollen Pispalan liitoksena tunnetun alueliitoksen jälkeen Tampereen kaupungin maapinta-ala oli yli 45 ja kokonaispinta-ala yli 66 km2.
Maailmansotien välisenä aikana Tampereen kaupunkiin liitettiin 1920 Hatanpään alue, 1922 pieni (kartassa näkymätön) Järvensivun alue Iidenjärven pohjoisrannalta ja 1937 Harjun seurakunnan alue eli ns. läntiset kaupunginosat, joista tärkein oli Pispala. Karttapohja: Tampereen kaupungin kaavoitusvirasto, Yleiskaavaosasto 21.6.1977.
Tampereen alueen kasvua ja alueliitoksia tarkastellaan tarkemmin seuraavissa artikkeleissa:
|
