Teksti Johanna Vähäpesola
Tampereen väestö 1870-1900
Vuonna 1870 Tampereen kaupungin väkiluku oli noin 7 000 ja se oli Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Seuraavan vuosisadan alkaessa väkiluku oli jo lähes 36 000, yli viisi kertaa enemmän kuin kolme vuosikymmentä aiemmin. Suomalaisista kaupungeista Tamperetta suurempia olivat enää Helsinki ja Turku. Lähes koko 1800-luvun Tampereen väestönkasvu oli maan nopeinta.
Väestönkasvu ei selity alueliitoksilla, sillä vaikka kaupungin alue oli Kyttälän liitoksen yhteydessä 1877 kolminkertaistunut, Kyttälää ja Juhannuskylää lukuun ottamatta liitetty alue oli lähes asuttamatonta. Lisäksi noin puolet kyttäläläisistä oli jo valmiiksi ollut kirjoilla Tampereella, ja 3 000 henkilön kirjat siirrettiin vuonna 1878 Messukylästä Tampereelle. Valtaisan väestönkasvun takana oli kiihtyvä muuttoliike.
Tampereen kasvava väkiluku aiheutti ahtautta ja pulaa asunnoista, ja osa kaupunkilaisista asuikin todellisuudessa Tampereen rajojen ulkopuolella Pispalassa ja Järvensivulla. Myös luonnollinen väestönkasvu lisääntyi. Vaikka 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä kuolleisuus kääntyikin laskuun, syntyvyys säilyi edelleen korkeana.
1800-luvun loppu oli vielä sääty-yhteiskunnan aikaa, ja erot eri yhteiskuntaluokkien välillä olivat selkeät. Ylempään säätyläistöön kuuluivat aateliset, kuten Nottbeckit ja Frenckellit, 1870-luvulla lisäksi upseerit ja ylemmät virkamiehet. 1870-luvulla ylempään säätyläistöön kuului vajaa kymmenesosa kaupunkilaisista, vuonna 1890 enää puoli prosenttia. Porvariston osuus nelinkertaistui vuoden 1870 kymmenestä prosentista vuosisadan loppuun mennessä. Taustalla oli porvarisoikeuksien vapaa haku, joka mahdollisti kauppiaiden ja käsityöläisten määrän lisääntymisen porvarissäädyssä. Ylivoimaisesti suurin ja kasvava ryhmä oli säätyjaon ulkopuolelle jäänyt työväestö, joka muodosti 60% kaupunkilaisista vuonna 1890.
Lähteet:
SVT, Väestönlaskenta vuosilta 1890 ja 1900.
Haapala, Pertti, Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920, Tampere 1986.
Rasila, Viljo, Tampereen historia II, Tampere 1984.
|
