Teksti Johanna Vähäpesola
Tamperelaisten sukupuoli, ikä ja siviilisääty 1870-1900
Etenkin tekstiilitehtaat työllistivät nuoria naisia, ja naisia oli Tampereen väestöstä reilusti enemmän kuin miehiä. Naisten osuus muuttajista oli 1870-luvun alussa poikkeuksellisen suuri, ja vuonna 1870 Tampereella oli naisia lähes puolitoistakertaisesti miehiin nähden. 1880-luvulle tultaessa naisten suhteellinen osuus laski ja vakiintui siten, että jokaista tuhatta miestä kohti kaupungissa oli noin 1 200 naista. Vuonna 1870 noin 60 % tamperelaisista oli naisia, kun vuonna 1900 naiset muodostivat vajaat 55 % kaupunkilaisista.
Tampereen sukupuolen ja ikäryhmän mukaan jaotellusta väestörakenteesta näkyy, että suurin yksittäinen ryhmä oli 20-29-vuotiaat naiset. Naisten ja miesten osuuksien epätasapaino olikin suurinta nuorten kohdalla. Ainoastaan alle 10-vuotiaiden ikäryhmässä poikia on enemmän kuin tyttöjä. Voimakas muuttoliike näkyy työikäisten suhteellisen suurena osuutena, mutta korkea syntyvyys takasi myös lasten suuren osuuden väestöstä.
Naimaikäisten naisten suuresta lukumäärästä johtuen tamperelaiset naiset avioituivat keskimäärin vuotta muun maan naisia vanhempana. 1890-luvulle saakka tamperelaiset miehet puolestaan olivat keskimääräistä nuorempia avioituessaan. 1870-luvun alussa naisten keskimääräinen avioitumisikä oli lähes 28 vuotta, miesten taas 25 vuotta. 1890-luvulla ikäsuhteet olivat kääntyneet toisinpäin, kun naisten keskimääräinen avioitumisikä oli 26,2 vuotta ja miesten 27,5 vuotta. Työväestön keskuudessa oli lähes yhtä tavallista, että mies oli vaimoa vanhempi, kuin että vaimo oli miestään vanhempi. Keskiluokkaiseen perheihanteeseen puolestaan kuului, että mies oli vaimoa vanhempi.
Koska naisia oli enemmän kuin miehiä, naimattomien naisten osuus oli Tampereella suurempi kuin muualla maassa. Vuonna 1880 kaikista yli 30-vuotiaista miehistä lähes 90 prosenttia oli avioitunut, naisista puolestaan vain kolme neljästä. Vuosien 1890 ja 1900 suhdeluvut olivat lähes samat. Naisten naimattomuus keskittyi naisenemmistöiseen työläisväestöön. 1800-luvun toisella puoliskolla tehtaalaisnaisista vain noin 60 % avioitui, kun tehtaalaismiesten kohdalla luku oli 85 %. Miesten naisia lyhyempi keskimääräinen elinikä vaikutti naisleskien suurempaan osuuteen.
Lähteet:
SVT, Väestönlaskenta vuosilta 1890 ja 1900.
Markkola, Pirjo, Työläiskodin synty. Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle, Helsinki 1994.
Rasila, Viljo, Tampereen historia II, Tampere 1984
|