Teksti: Sinikka Määttä
Torikauppaa 1900-1918
[VÄHITTÄIS- JA TUKKUKAUPPAA]
[SUPPEA LIIKEKESKUSTA]
[PITKIÄ AUKIOLOAIKOJA]
[OSUUSKAUPPATOIMINTA POLIITTISTA KILPAILUA]
[ELINTARVIKEPULA JA OSUUSKAUPAT]
[TORIKAUPPAA]
Vuonna 1902 annetun torijärjestyssäännön seurauksena torit alkoivat eriytyä toisistaan. Kauppatorin (nykyisen Keskustorin) elintarvikekauppa oli siirtynyt pitkälti 1901 valmistuneeseen Kauppahalliin, kun taas mm. Tammelantorilla ruokatavaroiden myynti jatkui vilkkaana. Torijärjestys rajoitti paljon tilaa vievien tarvikkeiden kuten heinien, halkojen tai joulukuusien kaupan Aleksanterintorille (nykyiselle Pyynikintorille), Tammelantorille ja Nalkalantorille, sekä satamiin niille varatuille myyntipaikoille. Järjestyssäännön taustalla oli mm. terveydellisten seikkojen parantaminen, esimerkiksi toreilla myydyt leivät kun saattoivat lojua kääreettä rattaissa ja ostajat hypistellä niitä paljain käsin. Lavantautiepidemian aikana Kauppahallissa piti määrätä tavarat pidettäviksi lasisuojien alla.
Torikauppaa kirkon luona Kauppatorilla. Kuva: K. Mäkinen, n. 1914. Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Kaupunkilaiset saivat toreilta miltei kaikki tarvitsemansa elintarvikkeet, usein vieläpä parempina kuin varastointimenetelmiltään puutteellisista elintarvikemyymälöistä. Toreilla tavarat olivat tuoreita ja valikoimat runsaat: leipää, maitoa, munia, perunoita, lihaa, makkaroita, jne. Ruokatarvikkeiden lisäksi myynnissä oli myös mm. vaatteita, erilaista pikkurihkamaa, kotieläinten rehua ja olkia patjojen täytteeksi. Torikauppaan kuului myyjien kehumisen ja ostajien tinkimisen aiheuttama puheensorina sekä tavarakuormia vetäneet hevoset odottelemassa kotiin paluuta. Myyjät pystyttivät kojunsa epätasaiselle mukulakiveykselle, paljaalle tallatulle maalle tai möivät tuotteitaan suoraan hevoskärryistä tai reestä, toisinaan myös myyjän kantamasta kopasta. Myyntipaikat vuokrattiin huutokaupalla vuodeksi kerrallaan, toukokuusta toukokuuhun, ja vuodesta 1913 alkaen erikseen kesäksi ja talveksi. Myyjät olivat usein maalaisia, mutta joukkoon mahtui myös ammattimaisia torikauppiaita ja leipomoalan pienyrittäjiä, jotka saattoivat samalla hankkia torilta tarvitsemansa raaka-aineet.
Kauppiaita Laukontorilla. Kuva: K. Mäkinen, v. 1907 jälkeen. Tampereen museoiden kuva-arkisto.
|