Teksti: Sinikka Määttä
Suppea liikekeskusta
[VÄHITTÄIS- JA TUKKUKAUPPAA]
[SUPPEA LIIKEKESKUSTA]
[PITKIÄ AUKIOLOAIKOJA]
[OSUUSKAUPPATOIMINTA POLIITTISTA KILPAILUA]
[ELINTARVIKEPULA JA OSUUSKAUPAT]
[TORIKAUPPAA]
Kaupankäynti, etenkin suurimmat liikkeet ja erikoisliikkeet, olivat keskittyneet varsin pienelle alueelle kaupungin keskustaan. Idässä aluetta rajasi Rautatienkatu, lännessä Esplanadi. Pohjoisrajoina olivat Kyttälänkatu ja Puutarhakatu, eteläisinä rajoina toimivat Verkatehtaankatu ja Hallituskatu. Kauppoja oli toki tämän alueen ulkopuolellakin ja vanhanaikaiset sekatavarakaupat olivat aivan ydinkeskustassa harvinaisia. Kauppakatu oli menettämässä asemansa pääkatuna Hämeenkadulle. Suurimmat liikkeet sijaitsivat edelleen Kauppakadun varrella, mutta valtaosa uusista liikkeistä perustettiin muualle. Kauppatori eli nykyinen Keskustori oli perinteisesti kaupungin toinen kaupallinen keskus. Liikenne torin halki lisääntyi kun Hämeenkatu rakennettiin suoraan rautatieasemalle saakka ulottuvaksi valtaväyläksi. Torin ympärille hakeutui yhä useampia kauppiaita ja uusia liiketaloja rakennettiin. Syrjemmällä, kuten Amurissa tai Tammelassa, oli joidenkin suurempien ruoka- ja sekatavarakauppojen lisäksi myös aivan pieniä liikkeitä, jotka palvelivat vain lähitalojen tarvetta. Talonomistajat saattoivat myös pitää kauppaa omassa talossaan.
Tupakkakauppa Havanna Tirkkosen talossa. Myyjätär Anna Meriö. Kuva: 1912. Tampereen museoiden kuva-arkisto. |
|
Kaupungin viranomaiset määräsivät apteekkien paikoista, mutta ne sijoittuvat varsin suppealle alueelle. Parturit ja kampaamotkin hakeutuivat pääasiassa keskustaan, samoin valokuvaamot. Valokuvaamoita oli vuoden 1910 osoite- kalenterin mukaan kahdeksan, ja tamperelais- ten ikuistamisen lisäksi ne todennäköisesti myös möivät tarvikkeita alan harrastajille. Samaisen osoitekalenterin tietojen perusteella nälkäisiä palveli 29 kahvilaa ja 39 ravintolaa. Matkustajia majoitti 24 hotellia tai matkusta- jakotia, joissa niissäkin saattoi nauttia aterian. Kooltaan majoitusliikkeet olivat varsin pieniä ja useimmat sijaitsivat rautatieaseman läheisyyden vuoksi Kyttälässä. Puhtaudesta huolehti 25 yleistä saunaa, joista peräti yhdeksän oli Amurissa. Kaupungin erikoisliikkeistä mainittakoon mm. kukka- kaupat, huonekaluliikkeet, urheiluväline- liikkeet, kirja- ja paperikaupat ja turkis-, hattu- ja lakkiliikkeet. Vuonna 1910 Tampereella oli myös yksi tupakkakauppa, soitinliike ja lasi- ja posliinikauppa. Tuotteitaan myyviä leipomoita oli sivuliikkeineen 45.
|
Amerikkalainen parturiliike säädettävine tuoleineen ja muine tykötarpeineen sijaitsi Hämeenkadulla. Kuva: Atelier Laurent, n. 1910. Tampereen museoiden kuva-arkisto.
|