Punainen kenraalikuvernööri -
Pavel Ignatjevitsh Shisko

Pavel Shisko oli keskustoimeenpanevan komitean, eli TSIK:in jäsen ja puoluekannaltaan eser eli sosialistivallankumouksellinen. Hän toimi mm. Itämeren laivaston hävittäjä Dostojnyjin sähköttäjänä.

Lokakuun vallankumousta seuraavana päivänä, 8. 11. 1917, saapui Helsinkiin suomalainen bolshevikki Jukka Rahja, jonka sotilaskomiteat nimittivät kenraalikuvernööri N. Nekrasovin apulaisen, paroni S. Korffin seuraajaksi. Kenraalikuvernööriksi valittiin Pavel Shisko, joka tuolloin toimi Petropavlovskin sähköttäjänä. 10. 11. 1917 Rahja ilmoittautui senaatin puheenjohtaja E. N. Setälälle uuteen toimeensa, kertoen myös Shiskon valinnasta kenraalikuvernööriksi. Setälä ei kuitenkaan suhtautunut tähän kovin vakavasti, sillä uudesta edustajasta ei ollut saatu mitään virallista ilmoitusta väliaikaiselta hallitukselta. Vastaanotto oli päinvastoin viileä. Tämän jälkeen Shiskosta ei enää kuultu Suomessa.

Neuvostohallituksen tärkeimmäksi edustajaksi Suomessa vakiintui aluekomitea, jonka kansankomissaarien neuvosto 4. 12. 1917 vahvisti kenraalikuvernöörin jäljellä olevien valtuuksien käyttäjäksi Suomessa ja sen rajoilla.

Pavel Shisko valittiin 18. 2. 1918 Itämerenlaivaston komissaarin apulaiseksi, eli poliittisessa johdossa kakkosmieheksi. Meriasiain kansankomissariaatin kollegio nimitti hänet komissaarina työläisten ja talonpoikain laivaston miehistönhankintakomission puheenjohtajaksi.

---

Kirjallisuutta

Itsenäistymisen vuodet 1917 - 1920 osa 1. Irti Venäjästä. VAPK - kustannus. Helsinki 1992.

Kylävaara, Keijo: Vuosi seitsemäntoista - reportaasi. Sanomapaino. Helsinki 1967.

Protokoly i postanovlenija tsentralnogo komiteta Baltijskogo flota. Moskva - Leningrad 1963.

Kirjallisuusluettelo

---

Tekijät: Onerva Leisti <hionle@uta.fi> ja Helka Takala <hiheta@uta.fi>

---

Etusivulle