Tekstiiliteollisuus 1940-1960

Talvinen koskimaisema. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampere on jo parin vuosisadan ajan tunnettu keskeisenä tehdaskaupunkina. Sen teollisuuden aloista suurin oli 1940-luvulle asti tekstiiliteollisuus. Merkittävien tekstiili- ja vaatetustehtaiden ohella kaupungissa on ollut useita tekstiiliteollisuudelle keskeisiä ammatillisia järjestöjä, muun muassa Suomen Kutomateollisuuden Työnantajain Liitto ja tekstiilityöväen ammatillisiä järjestöjä sekä puuvillantehtaiden myyntielin PMK. Tekstiiliteollisuuden vahva asema on näkynyt myös koulutusmahdollisuuksissa. Esimerkiksi Tampereen teknillisessä oppilaitoksessa oli pitkään ainoa tekstiiliteknillinen oppisuuntaus.

Tampereen suurin tehdas oli vielä sodan jälkeenkin Finlayson. Muita merkittäviä tekstiilitehtaita olivat Tampereen Verkatehdas, Tampereen Trikootehdas, Klingendahl sekä värjäys- ja kehruutoimintaa harjoittava H. Liljeroos Oy. Lisäksi kaupungissa oli pellavatehdas, joka kuului Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus Osakeyhtiöön. Vaatetusteollisuuden merkittävimmät yritykset olivat Tampereen Pukutehdas ja Yhtyneet pukutehtaat.

Tampereella toimi myös useita pienempiä perheyrityksiä tai käsityöverstaita. Yksi merkittävimmistä oli Matti Sutisen Kutomo Oy, joka vuonna 1949 muutti nimensä nimikilpailun jälkeen Matti-Trikoo Oy:ksi. Nämä yhdessä muodostivat merkittävän tekstiiliteollisuuskeskittymän Suomessa. Vuonna 1956 Suomen tekstiiliteollisuudesta asui työntekijämäärän mukaan laskettuna yli kolmasosa Tampereella.

Tampereen suurimpien tekstiilitehtaiden työntekijämäärä 1950

Tampereella toimi myös useita pienempiä perheyrityksiä tai käsityöverstaita. Yksi merkittävimmistä oli Matti Sutisen Kutomo Oy, joka vuonna 1949 muutti nimensä nimikilpailun jälkeen Matti-Trikoo Oy:ksi. Nämä yhdessä muodostivat merkittävän tekstiiliteollisuuskeskittymän Suomessa. Vuonna 1956 Suomen tekstiiliteollisuudesta asui työntekijämäärän mukaan laskettuna yli kolmasosa Tampereella.

TeVaNaKe-teollisuuden työtekijämäärät olivat kasvussa aina 1950-luvun puoliväliin mutta kääntyivät sitten laskuun.

Vuosina 1940 – 60 eletään murroskautta, metalliteollisuus syrjäyttää tekstiiliteollisuuden kaupungin suurimpana teollisuuden haarana. Tekstiiliteollisuuden asemaa heikensi 1940- ja 50-luvulla voimassa ollut säännöstelytalous, pulaa raaka-aineista, pääomasta ja ulkomaisesta valuutasta. Teollisuus joutui kohtaamaan 1950-luvun lopulta alkaen ulkomaisen tuonnin ja kiristyvän kilpailun kilpailukyvyltään jälkeenjääneenä.

Työntekijä M.Kuisman Verkatehtaan luomakoneen ääressä. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.