Teksti Maria Silander
Suomen Trikoo
Tampereen Trikootehdas joutui vuonna 1937 Suomen Trikoon haltuun omistajasuvun
jouduttua riitoihin keskenään. Yhtiö liitettiin Suomen Trikoon sisaryhtiöksi.
Toimitusjohtajana jatkoi tällöin jo vuonna 1931 tehtaan omistajaksi päätynyt
Tyko Ingberg.
Niin talvisodan kuin jatkosodan aikanakin Tampereen Trikoon tehtaassa
valmistettiin tuotteita lähinnä armeijan tarpeisiin, pääasiallisia tuotteita
olivat miesten sukat ja alusvaatteet. Vielä 1930-luvulla tavaravalikoimassa oli
ollut näiden lisäksi naisten pukuja ja puseroita, naisten ja miesten
urheiluasuja, lakkeja, kaulahuiveja, miesten paitoja, yöpaitoja sekä uima- ja
rantapukuja sekä naisten hienoja charmeuse-alusvaatteita.
Tampereen Trikootehdas kärsi vaurioita talvisodan aikana. Lisäksi
tehtaassa riehui tulipalo maaliskuussa 1950. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Talvisodan aikana toimintaa hankaloittivat pommitukset. Tampereen Trikoon
historiikissa (1957) kerrotaan, miten
"tammikuussa 1940 Tampereella sattuneen suurpommituksen aikana saivat tehtaan
kaikki naapurit osumia ja paloivat valtavina liekkimerinä. Myös tehtaan
pakkaamoon tuli pommi, mutta talon ripeä vahtimestari, Palttala nimeltään,
sammutti siellä syttyneen tulipalon heti. Pommin aiheuttama ilmapaine hajoitti
pakkaamon tuotteet ja iski suunnattomalla voimalla joukon valmiita
silkkikerrastoja kiviseinään harmaaksi levyksi. Naapuritonteilla raivoavan
tulipalon vuoksi ryhdyttiin tehtaan neulos- ja valmisvarastoja tyhjentämään."
Tulipalot saatiin kuitenkin sammumaan ja tehdas pääsi kaikenkaikkiaan vähin
vahingoin.
Jatkosodan aika kului ilman pommituksia, mutta raaka-ainepula
aiheutti pulmia. Muutaman vuoden ajan piti väen työllistämiseksi valmistaa
tuotteita ruotsalaisesta raaka-aineesta Ruotsin markkinoita varten.
Koneompelua Suomen Trikoon Tampereen tehtaalla. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
|
Sodan päätyttyä maan suurimmassa trikootehtaassa työskenteli puolitoista
tuhatta henkilöä. Trikootehdas käytti raaka-aineenaan villaa, puuvillaa ja
keinosilkkiä eli säteriä. Suomen Trikoon tehtaat, Tampereen Trikoo Oy,
Ruuskasen sukkatehdas ja Laurilan Kutomo mukaan luettuna valmistivat lähes
puolet kaikista Suomessa käytetyistä sukista ja muista trikootuotteista.
Toiminnan kehitystä jarruttivat tuonnin ankara säätely ja pula ulkomaisesta
valuutasta. Näistä huolimatta tuotantoa voitiin silti jatkaa ja suuri osa
konekannasta saatiin uusituksi.
Tehtaan valta-asemaa kasvatti vuonna 1953 Onkiniemeen valmistunut suuri sukkatehdasrakennus. Tehtaassa valmistettiin muun muassa tunnettuja Atlas-sukkia.
Kansanlehti 23.1.57: Suomen Trikoon Onkiniemen sukkatehdasta laajennetaan
|
Kansanlehti 13.11.47: Naisten sukkatilanne parempi mutta ei läheskään tyydyttävä / Työvoiman ja neulojen puute yhä pahimpana jarruna
|