KAUPUNKI 1940-60

Varsinaisen Kalevan kaupunginosan rajat kulkivat Ilmarinkadulla, Kaupinkadulla, Sammonkadulla ja idässä nykyisen Lemminkäisenkadun takana. Katunimistö jatkoi kalevalaista nimiperinnettä. Ennen 1950-luvun puoliväliä, jolloin kaupunginosan rakentaminen alkoi, alueella oli ollut vain peltoa, Hippoksen ravirata ja joitakin tiilitehtaita. Ilmarinkadun itäpäähän alettiin tosin jo vuonna 1949 rakentaa 12 erillistä lamelli- ja pistetaloa kaupungin vuokratontille. Ne valmistuivat kesällä 1954. Seuraavana vuonna valmistui Teiskontie 21:een sotainvalidien kerrostalo, Teiskontie 23:een vuonna 1960. Vuonna 1955 valmistunutta Teiskontie 25:ttä alettiin kutsua "Patukkalinnaksi" tai "Pamppulinnaksi", sillä se oli Tampereen poliiseille valmistunut asuintalo. Teiskontien etelälaidallekin valmistui kerrostaloja. Nykyinen Sammon yläaste ja lukio rakennettiin Teiskontie 16:een vuonna 1957 aluksi Viipurin tyttökouluksi, sittemmin Sammon yhteislyseoksi.

Kalevasta tuli oma virallinen kaupunginosa 1950-luvun alkupuolella. Ensimmäisen asemakaavansa se sai vuonna 1953, jolloin kaavoitettiin Kalevan kaupunginosan Kaupinkadun takaiset Teiskontien korttelit sekä liikenne- ja puistoalue. Kartta: Kalevan kaupunginosan osa-asemakaava 1953, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö.

1950-luvun puolivälissä aloitettiin rakennustoiminta Sammonkadun pohjoislaidalla Kaupin- ja Joukahaisenkadun välillä. Kaikki tontit tältä väliltä oli vuokrannut Tampereen Haka. Kortteliin valmistui 8 kuusikerroksista lamellitaloa sekä Väinämöisenkadun puolelle lisäksi neljä kaksikerroksista asuntosiipeä. Sammonkadun puolelle tuli liikesiipiä. Korttelin rakentaminen kesti viisi vuotta. Asuntoja tuli 451.

Tällä Kalevan kaupinginosan asemakaavan muutoksella ja numeroitujen korttelien asemakaavalla kaavoitettiin Sammonkadun pohjoisreuna Kaupinkadusta Lemminkäisenkatuun saakka sekä Väinämöisenkatu, Pellervonkatu ja Hälläpyöränkatu vuonna 1955. Kartta: Kalevan kaupunginosan asemakaavan muutos ja korttelien 812-821 asemakaava 1955, Tampereen kaupungin kaavoitusyksikkö.

Sammonkadun varteen Joukahaisenkadun ja Lemminkäisenkadun välille valmistui syyskesään 1957 mennessä kaksi kerrostaloa. Sammonkatu 37:ssa oli 62 asuntoa, johon kuului myös kaksikerroksinen asuinsiipi Väinämöisenkadulla. Sammonkatu 43:ssa oli "maansaantiin oikeutettujen" talo, ja siihen valmistui 48 asuntoa. Samaan kortteliin valmistui Sammonkatu 35 vuonna 1960 lennätinhenkilökunnan taloksi.

Väinämöisen- ja Pellervonkadun välisille tonteille rakennettiin ensimmäiseksi Tampereen Puhelinosuuskunnan rakennus Väinämöisenkadun pohjoislaidalle Hälläpyöränkadun kulmaan. Se aloitti toimintansa vuonna 1957 Tampereen itäisten kaupunginosien puhelinkeskuksena. Seuraavaksi nousi kolme rintamamieskerrostaloa vuosina 1958-60 Lemminkäisenkadun linjalle. Nämä olivat 3-4 -kerroksisia lamelleja, ja rintamamiestaloina Tampereen viimeisimpiä. Väinämöisenkatu 15 valmistui vuonna 1959. Pellervonkadulle rakennettiin lisäksi erillinen 2-kerroksinen asuinosa. Väinämöisenkatu 5:een valmistui pieni 3-kerroksinen 33 asunnon rakennus talvella 1960.

Hotelli Domus Pellervonkatu 8:ssa 1960-luvulla. Kuva: Erkki Kauppila, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereen ensimmäisen opiskelija-asuntolan Domus YKK:n, nykyisen Vanhan Domuksen, rakentaminen aloitettiin keväällä 1959. Ensimmäinen vaihe, 3-4-kerroksinen lamelli Joukahaisenkadun suuntaisesti valmistui toukokuussa 1960. Toinen vaihe saatiin valmiiksi 1961 ja kolmas 1965. Asuntopaikkoja toisen vaiheen valmistuttua oli 250:lle opiskelijalle, joka oli 25 % korkeakoulun koko opiskelijamäärästä. Huoneistotyyppinä oli 2 huoneen 4 hengen solu. Solussa oli yhteinen wc ja keittokomero. Joka kerroksessa oli kaksi suihkuhuonetta, kuivaus- ja silityshuone, seurustelu- ja lukuhuone. Taloon tuli myös kaksi saunaa. Pohjakerrokseen valmistui ravintola, joka palveli muitakin kaupunkilaisia kuin Domuksen opiskelijoita. Aloitteen asuntolasta teki Yhteiskunnallisen Korkeakoulun oppilaskunta heti, kun koulun siirto Tampereelle oli varmistunut elokuussa 1956. Asiaa hoitamaan kunta ja oppilaitos perustivat säätiön, sittemmin Tampereen Yliopiston Asuntolasäätiön. Tämä oli nykyisen Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiön TOAS:n edeltäjä.

Lemminkäisenkadun itäpuolelle Väinämöisenkadun päähän alettiin rakentaa suurta asuinrakennusryhmää, Kalevan Sampoa, 1950-luvun lopulla. Se valmistui 1963 mennessä. Kalevan Sampoon kuului viisi erillistä lamellitaloa, yksi yhtenäinen pitkä lamellitalo piha-alueen pohjoislaidalla sekä liike- ja autotallisiipiä. Kaikki kompleksin talot olivat vuokrataloja, ja ne olivat aluksi suurperheiden asuttamia.

Vuoteen 1960 mennessä Kalevan kaupunginosaan oli valmistunut 31 varsinaista asuinrakennusta. Näissä oli 1378 huoneistoa, joissa 3877 huonetta. Kaupunginosassa oli kaksi liikerakennusta, kaksi julkista rakennusta, yksi laitosrakennus eikä yhtään teollisuusrakennusta.