Osuusliike Voiman talo Tammelassa

Tampereen osuuskauppaliikkeen historia on samalla koko Suomen osuuskauppaliikkeen syntyhistoriaa, sillä Tampereelle perustettiin kolme Suomen ensimmäistä osuuskauppaa vuosisadan alussa. Osuuskauppaliike sai alkunsa kankurien piiristä. Osuustoimintaliikkeen uranuurtaja on Finlaysonin osuuskauppa, joka avasi ovensa Puutarhakadulla 1.9.1900, siis pari kuukautta Tammelantorin avaamisen jälkeen. Ei kestänyt kuukautta kauempaa, kun Finlayson sai itselleen seuraajan, Pellavatehtaan Työväen Osuuskaupan. Näiden kahden osuuskaupan rajoituksena oli, että niihin pääsivät jäseniksi vain ao. tehtaiden työntekijät. Niinpä Tampereen työväenyhdistys perustikin vielä Tampereen Työväen Osuuskaupan keväällä 1901. Ensimmäisen maailmansodan aattona kussakin osuusliikkeessä oli jäseniä tuhannen molemmin puolin. Vuonna 1916 Työväen Osuuskauppa päätettiin myydä Finlaysonin osuuskaupalle. Pian sen jälkeen alettiin puuhata myös jäljelle jääneiden osuusliikkeiden yhdistämistä. Osuusliike Voima perustettiin 3.9.1917. Toimintansa se aloitti vuoden 1918 alussa Finlaysonin, Pellavatehtaan ja useampien pienten osuuskauppojen yhteenliittymänä.

Uuden osuusliikkeen ensimmäinen suuri rakennushanke oli keskustoimitalon rakentaminen ostamalleen kiinteistölle Hämeenkatu 10. Tampereen valtauksessa tuhoutuivat kuitenkin keskusliiketalo ja osuusliikkeen omistamia puutaloja Tammelantorin laidassa. Rakentamisen kalleuden ja epävarmuuden takia keskuskiinteistön sijaan osuusliike päätti rakentaa toimitalon Tammelaan, valkoisten pommituksissa palaneelle tontille. Frans Jousen piirtämä punatiilinen liikeasuintalo valmistui Tammelantorin itälaidalle syksyllä 1920. Raknnustöiden johtajana toimi rakennusmestari Kalle Lintinen. Kustannukset nousivat 19 tuhanteen markkaan huonetta kohti.

Tammelan Voiman talo. Kuva: Työväen keskusmuseo.

Rakennuksen alimmaisen kerroksen torin puolelle sijoitettiin tilavat ruoka- kangas- ja sekatavaramyymälät varastoineen. Tammelan Puistokadun puolella oli osuuskunnan annosruokala, jonka keittiö oli pihanpuoleisessa siipirakennuksessa. Toisessa kerroksessa ruokalan kohdalla oli kahvilahuoneisto, jonka vieressä oli kaupungin sanomalehtilukusali. Ylimmässä kerroksessa lämmitettiin elokuun alusta uunein yksityisasuntoja, pääasiassa kolmen huoneen ja keittiön huoneistoja.

Ensimmäisen vuosikymmenen aikana tilojen osalta tapahtui uudelleenjärjestelyjä, kun lukusalin yhteyteen perustettiin Tampereen ensimmäinen sivukirjasto: Tammelan lainausasema, johon sijoitettiin aluksi 250 kirjaa ja jonka välityksellä pystyi lainaamaan aineistoa myös pääkirjastosta. Lainausaseman vieressä, entisissä kahvilan tiloissa, aloitti vuonna 1925 toimintansa lastentarha, joka laajensi 1929 toimintansa kirjaston huoneistoon. Lainausasema muutti lasten jaloista rakennuksen Ilmarinkadun puolelle. Siellä kirjasto ehti toimia kuitenkin vain seuraavaan vuoteen, jolloin se muutti osittain riitaisissa tunnelmissa kokonaan pois kiinteistöstä.