Tullin alue - XVII kaupunginosa

Alue

Tammelan eteläpuolella sijaitseva Tullin alue, XVII kaupunginosa, sai ensimmäisen asemakaavansa 1900-vaihteessa. Sen läntisenä rajana oli rautatie ja pohjoisrajana Puolimatkankatu; idässä rajaviivan muodosti Liisankatu, jonka taakse jäivät Tammelan vainiot. Etelässä kaupunginosa ulottui itä-länsisuuntaiseen Messukylän maantiehen, joka lännessä jatkui rautatien yli Ratinaan. Tammelanpuistokatu halkaisi Tullin alueen pohjois-eteläsuunnassa kahteen osaan. Kaupunginosan itäisellä puoliskolla sijaitsi yksi kaupunginosan keskeinen maamerkki, Sorsalampi, jonka ympärille alkoi 1930-luvulla rakentua Sorsapuisto.

Tullikamari. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Vanha rakennuskanta

Tullin alueen muodostuminen oli alkanut 1800-luvun lopulla, kun ratapihan läheisyyteen oli ryhdytty rakentamaan varasto-, konttori- ja tuotantotiloja. Niihin kuului vuonna 1901 valmistunut Georg Schreckin suunnittelema tullikamari ja siihen yhdistetty pakkahuone, jotka sijaitsivat rautatien, Puolimatkankadun ja Pinninkadun rajaamalla alueella. Tullikamarin ja pakkahuoneen vieressä sijaitsi viljakauppaa harjoittaneen Maantuotteen vuonna 1909 rakennuttama mylly punatiilisessä makasiinissa. Tullikamarin lounaispuolella rautatiealueella sijaitsivat vanhat veturitallit, joista ensimmäinen oli valmistunut jo 1874; veturitalleja laajennettiin veturien koon suuretessa vielä 1920- ja 1930-luvuillakin. Veturitalleista itään sijaitsi vielä Hämeen Maanviljelijäin Kauppa Oy:n kolmikerroksinen makasiini, joka oli rakennettu 1900-luvun alussa Åkerlundinkadun ja Pinninkadun kulmaan.

Pinninkadun, Puolimatkankadun ja Tammelanpuistokadun välissä sijaitsi puolestaan Attilan kenkätehdas Oy:n suuri tehdasrakennus, joka oli valmistunut vuonna 1915. Attilan tehdas oli yksi Tampereen kenkäteollisuuden kolmesta suuresta: 1920-luvun loppupuolella sillä oli yli 400 työntekijää. Lamavuosina Attila ajautui vaikeuksiin, ja vuonna 1931 se siirtyi Aaltosen omistukseen jatkaen kuitenkin toimintaansa omalla nimellään.

Attilan kenkätehdas Puolimatkankadun suunnasta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Attilan kenkätehtaalta katsottuna Tammelapuistokadun toisella puolella sijaitsi Toralinna, valtionrautateiden henkilökunnalleen vuosina 1902-1903 rakennuttama asuintalo. Se oli yksi kaupungin ensimmäisistä asuinkerrostaloista. Toralinnassa olivat vuoteen 1942 asti käytössä pihakäymälät.

XVII kaupunginosan kaakkoiskulmassa toimi kunnallinen teurastuslaitos, joka oli rakennettu 1906. Valmistumisensa jälkeen siellä oli alettu toimittaa kaikki kaupungissa tapahtuva teurastus. Vuonna 1936 teurastamoa laajennettiin tuntuvasti.

Uudet varasto- ja konttorirakennukset

Vuonna 1926 alkoi Osuusliike Voima rakennuttaa keskusvarastoa Sumeliuksenkadun varteen. Se oli viisikerroksinen makasiini, jonka oli suunnitellut Frans Jousi. Vuonna 1935 makasiinia alettiin laajentaa: vanhan rakennuksen eteläpuolelle valmistui Jaakko Tähtisen suunnittelema jatko-osa. Samaan aikaan kun Voiman varastoa laajennettiin, alettiin sen pohjoispuolelle - Pakkahuoneenkadun, Vuohenkadun ja Hammareninkadun rajaamalle alueelle - rakentaa SOK:n varastorakennusta. SOK rakensi Tullin alueelle 1930-luvun jälkipuolelta alkaen useita konttori- ja varastorakennuskokonaisuuden, joka edusti osuuskauppa-arkkitehtuurille tyypillistä funktionalismia.

Vasemmalla Osuusliike Voiman keskusvarasto vuonna 1936. Kuva: Aamulehti 14.1.1936.

1920- ja 1930-lukujen asuintalorakentaminen

Jo vuosisadan alussa rakennetun Toralinnan täydennykseksi rakennettiin Tullin alueelle 1920- ja 30-luvuilla joukko uusia asuinkerrostaloja. Vuonna 1928 valmistui Puolimatkankadun, Moisionkadun ja Lähteenkadun väliin Lähteenlinna, E. A. Liuhan suunnittelema suuri klassismia edustanut asuintalo. Sen viereen, Lähteenkadun varrelle, nousi vuonna 1936 Tampereen kaupungin toinen puolikunnallinen asuintalo. Vastavalmistunut Lähteenlinna Puolimatkankadun suunnasta. Kuva: H. Rantakallio, Tampere-Seura.

Lähteenlinnan lounaispuolelle, vasta valmistuneen Sorsapuiston viereen, rakennutti Emil Aaltonen Sorsapuistontalon työväkensä asuintaloksi. Vuonna 1937 valmistunut Sorsapuistontalo oli valmistuessaan Tampereen suurin asuintalo: se sisälsi 116 huoneistoa ja 335 huonetta. Talon oli suunnitellut Jaakko Tähtinen, ja tyyliltään se edusti funktionalismia. Alkujaan se oli Sorsapuiston puoleiselta sivultaan seitsemänkerroksinen, Tammelanpuistokadun puolelta nelikerroksinen. Sorsapuistontalon huoneistoista 55 oli kahden huoneen ja pikkukeittiön asuntoja; yhden huoneen asuntoja oli 28, ja talossa oli myös kolmen, neljän ja viiden huoneen asuntoja sekä kaksi liikehuoneistoa.

XVII kaupunginosan asemakaavaa laajennettiin vuonna 1927 itäänpäin. Asemakaavatoimikunnan esittämän laajennusehdotuksen "tarkoituksena oli aikaansaada lisää rakennusaluetta suurempia ja korkeampia kivirakennuksia varten". Ehdotuksen mukaisesti kaupunginosan itäraja siirrettiin Salhojankadulta Kalevan puistotielle, ja niiden väliin erotettiin alkujaan kaksitoista kerrostalotonttia.

Näille Salhojankadun itäpuolisille tonteille Puolimatkankadun ja Lähteenkadun väliin rakennettiin vuosina 1938-40 neljä puolikunnallista asuintaloa. Tampereen kaupungin III puolikunnallisen asuntoyhtiön kaksi asuintaloa valmistuivat 1939; niissä oli yhteensä 92 asuinhuoneistoa ja 3 liikehuoneistoa. Samaan kortteliin alettiin maaliskuussa 1939 rakentaa IV puolikunnallisen asuntoyhtiön kahta taloa, jotka tyypiltään olivat lähes samanlaisia kuin III puolikunnallisen yhtiön talot. IV puolikunnalliseen ensimmäiset asukkaat pääsivät muuttamaan vasta kesällä 1940, sillä talvisota viivästytti rakennustöitä.

Kokonaisuutena Tullin alue koki huomattavan muodonmuutoksen 1920-30-luvuilla: Alueen länsiosaan rakennettiin uusia varasto- ja konttorirakennuksia. Tammelanpuistokadun itäpuolelle nousi joukko uusia asuinkerrostaloja, joista pääosa kaupungin puolikunnallisten asuntoyhtiöiden rakentamia. Niiden eteläpuolella muuttui Sorsalammen ympäristö 1930-luvun aikana rämeiköstä puistoksi.