Toinen puolikunnallinen asuntoyhtiö

Tampereen toinen puolikunnallinen asuintalo osoitteessa Lähteenkatu 7-9. Kuva: Unto Kanerva.

Lähteenkadun varteen Tullin alueelle rakennetun toisen puolikunnallisen asuntoyhtiön laittoivat alulle rautatieläiset, jotka vuonna 1935 puuhasivat itselleen uutta asuintaloa. Heillä ei ollut talonsa rakennuttamiseen rakennusyrityksen vaatimia pääomia, minkä vuoksi he esittivät kaupunginhallitukselle uuden puolikunnallisen asuntoyhtiön perustamista. Sillä tarkoitettiin yritystä, jonka talot olivat kunnan rakentamia, mutta jonka asukkaat huoneistojen haltijoiksi päästyään maksoivat vähitellen osan rakennuskustannuksista. Tampereen ensimmäinen puolikunnallinen rakennus Tammerkontu oli tuolloin jo kohonnut Pyynikintorin laidalle.

Kaupunginhallituksen asettama komitea ryhtyi esityksen seurauksena toimenpiteisiin. Esittämässään mietinnössä komitea painotti puolikunnallisten asuntojen rakentamisen tärkeyttä:                    

Tällaisiin toimenpiteisiin on sitäkin enemmän syytä, kun kunnollisten asuntojen puute on ilmeinen yhteiskunnallinen epäkohta, jonka poistamiseen olisi kaikki voimat käytettävä. On kuitenkin selvää, että kaupungin omat varat eivät tällaiseen huomattavampaan uudistustyöhön talousarviotietä riitä, niin suotavaa kuin se nykyisissä olosuhteissa olisikin, ja juuri sentähden onkin oikeaan osunut ajatus perustaa ns. puolikunnallinen rakennusyhtiö, josta yhtiömuodosta on hyviä kokemuksia olemassa. Tällä tavoin järjestettynä saa kaupunki ilman mainittavia rahallisia uhrauksia rakennetuksi suuremman määrän omia asuntoja niille kuntalaisille, jotka tällaiseen yritykseen haluavat osallistua, mutta joilla itsellään ei ole riittävästi käteisiä varoja oman kodin hankkimiseen. Tällaisten tarpeellisten asuintalojen rakennuttaminen on myös huomattava keino työttömyyden lieventämiseksi, ja asuntotason yleisenä kohottajana niille tulee kenties olemaan ratkaiseva merkitys.                    

Komitea katsoi kahden XVII kaupunginosassa Lähteenkadun varrella sijainneen tontin olevan soveliain paikka uudelle puolikunnalliselle rakennukselle. Se myös korosti, että rakennuksessa oli vältettävä kaikkea ylellisyyttä, sillä vuokratasolla oli taipumus nousta suhteettoman korkeaksi sellaisissa asuintaloissa, jotka oli varustettu kaikilla mukavuuksilla - kuten kylpyhuoneilla, kuumavesilaitteilla ja hisseillä.

Kun kaupunginhallitus oli 1936 hyväksynyt pienin muutoksin komitean esityksen, alkoi rakentaminen. Bertel Strömmer laati rakennukseen pohjasuunnitelman, jonka mukaan talon asunnot olivat pääasiassa yhden huoneen ja keittiön huoneistoja. Porraskäytäviä taloon sijoitettiin tavallista enemmän: sen ansiosta jokaisesta porrastasosta oli käynti vain kahteen huoneistoon, mikä vähensi häiriöitä käytävissä. Rakennustekniikaltaan talo oli yksinkertainen, selväpiirteinen ja halpa.

Asuintalon rakennuskustannukset olivat 5,4 miljoona markkaa, mikä alitti alkuperäisen kustannusarvion. Rahoituksesta vastasivat pääosin Tampereen Säästöpankki 3 miljoonan markan lainalla ja kaupunki, joka antoi 1,2 miljoonaa markkaa pienasuntojen rakennuslainarahastosta. Lisäksi taloon muuttavilta asukkailta perittiin sisäänkirjoitusmaksuina 50 markaa neliömetriltä; kaikkiaan maksut tuottivat 175 500 markkaa.

Rakennuksen Sorsapuiston puoleinen julkisivu oli 86 metriä pitkä. Huoneistoja siinä oli kaikkiaan 79. Tyypiltään ne olivat seuraavanlaisia:

Rakennusten yhden huoneen huoneistoissa oli sähköhella, muissa huoneistoissa puulämmitteinen hella. Kylpyhuoneita missään niistä ei ollut, mutta kellarikerroksessa oli kaksi saunaosastoa pukuhuoneineen. Lisäksi kellarikerrokseen sijoitettiin kaksi pesutupaa sekä keskuslämmityslaitos hiilisuojineen. Talon ruokakellarit oli sijoitettu talon viereen pihamaan alle.

Rakenteilla olleen talon huoneistojen vuokraus aloitettiin kesäkuussa 1936. Valmiina Lähteenkatu 7-9:n puolikunnallinen asuintalo oli vielä ennen saman vuoden loppua: lopputarkastus ja vastaanotto järjestettiin 27. marraskuuta 1936. Sekä ensimmäisen että toisen puolikunnallisen rakennusyhtiön taloudenhoitajana ja isännöitsijänä toimi kaupunginkamreeri Hannes Huhti. Vuonna 1946 toinen puolikunnallinen rakennusyhtiö muuttui asunto-osakeyhtiöksi ja muutti nimensä Asunto-osakeyhtiö Kalevansuuksi.