Sorsapuisto

Pleikilammen rämeiköstä puistoalueeksi

XVII kaupunginosan itäosassa, 1920-luvun lopulta alkaen rakentumassa olleen kerrostaloalueen eteläpuolella, sijaitsi lampi, joka oli syntynyt Ronganojan tulvimisen seurauksena pienen lähteen paikalle 1900-luvun alussa. Sitä ympäröivällä nurmella oli Pellavatehtaan valkaisuketo, Pleikiniitty, joka oli kankaiden ja lankojen kuivatuspaikka. Niityn mukaan lampeakin nimitettiin aluksi Pleikilammeksi.

Lampi ennen Sorsapuiston rakentamista vuonna 1931. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lampi oli 1930-luvulle asti liejuinen rämeikkö, joka talvisin toimi tammelalaisten luistelupaikkana. Vuosina 1931-37 lammen ympäristö kuitenkin koki rajun muodonmuutoksen, kun kaupunki ryhtyi muokkaamaan aluetta puistoksi. Puiston rakentamisen otti esille rakennustoimiston asemakaavaosasto, joka vuonna 1931 laati ehdotuksen Sorsalammen ympäristön järjestelystä.

Ehdotuksessa oli lampi koetettu säilyttää mahdollisuuksien mukaan entisensä kokoisena eli noin 1,5 ha suuruisena. Keskelle oli suunniteltu saari vesilintuja varten. Rannat laitettaisiin vihreiksi nurmikoiksi, kaakkoispuolelle hiekkaranta lasten kahlaamista varten. Muu ympäristö järjestettäisiin puistoksi käytävineen ja lasten leikki- ja kisakenttineen.

Asemakaavaosaston ehdotuksessa lampi oli suunniteltu täytettäväksi eteläosastaan, ja puiston ympärille oli tarkoitus sijoitella varasto- ja makasiinirakennuksia. Yleisten töiden lautakunta uudisti kuitenkin ehdotusta siten, että nämä suunnitelmat hylättiin ja puistoalueesta päätettiin tehdä alun perin aiottua suurempi. Lammen pohja päätettiin perata ja puhdistaa "ja tehdä siihen vesisuihku ja poisjohtotorvi veden vaihtuvuuden aikaansaamiseksi". Lisäksi lammen ympärille päätettiin rakentaa jalkakäytävä sekä "istuttaa muutamia puita ja pensaita ja asettaa penkkejä, jolloin saataisiin syntymään jotenkin tyydyttävä puisto".

Kaupunginhallitus puolsi yleisten töiden lautakunnan ehdotusta ja varasi sen toteuttamiseksi 100 000 markan määrärahan. Kun valtuusto vielä hyväksyi ehdotuksen, päästiin aloittamaan puiston rakentaminen. Lammen ympäristön muutos- ja tasaustyöt toteutettiin työttömille osoitettuina varatöinä vuosina 1932-1934. Istutukset suunnitteli kaupunginpuutarhuri Onni Karstén, ja ne tehtiin vuosien 1933 ja 1937 välisenä aikana. Nimensä Sorsapuisto sai alueella viihtyneiden sorsien mukaan, joskin lammen ympäristön elävyyttä lisäsivät runsaslukuisina myös monet muut lintulajit. Valmistuttuaan puistosta tuli nopeasti tamperelaisten ja turistien suosima ajanviettopaikka.

Sorsapuisto rakenteilla. Työt tehtiin pääosin työttömien varatöinä.
Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Valmistunut Sorsapuisto vuonna 1939. Vasemmalla Sorsapuistontalo, keskellä Lähteenlinna ja sen oikealla puolella samassa korttelissa toinen puolikunnallinen asuintalo.
Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Lammen kaakkoispuolella sijainneesta hiekkakuopasta haettiin hiekkaa kunnan tarpeisiin aina 1920-luvulle asti. Sorsapuiston rakentamisen yhteydessä hiekkakuopan päälle ryhdyttiin rakentamaan urheilukenttää 400 metrin juoksuratoineen. Kenttä valmistui 1940-luvulla.