Kaupunginosa II - Keskikaupunki (myöhemmin Tammerkoski)

Toinen kaupunginosa eli Tammerkoski kattaa Tampereen ydinkeskustan alueen Hämeenkadun pohjoispuolella. Pohjoisessa II kaupunginosa rajoittuu Satakunnankatuun ja I kaupunginosaan. Idässä rajana on Tammerkoski ja lännessä Hämeenpuisto. Etelässä kaupunginosa rajoittuu Hämeenkatuun ja III kaupunginosaan. II kaupunginosan alueelle jää useita Tampereen tunnetuimpia rakennuksia ja keskeistä kaupunkimaisemaa. Suurin osa Keskustoria ja sitä ympäröivät rakennukset kuten Raatihuone, Vanha kirkko ja Tampereen teatteri sijaitsevat II kaupunginosan alueella. Kaupunginosan koilliskulma Tammerkosken rannassa on puolestaan Frenckellin vanhaa tehdasaluetta.

Rakennuskannan muutoksen 1920-30-luvulla

II kaupunginosan alueelle rakennettiin maailmansotien aikana muutamia tunnettuja julkisia rakennuksia. Keskusta-alueen kiinteistöjen ja maan hinnan noustessa myös moniin vanhoihin rakennuksiin rakennettiin lisää kerroksia ja uusia laajennuksia.

Tampereen 1925 valmistunut kirjastotalo Tammerkosken yli idästä päin kuvattuna noin vuonna 1927. Kuva: Valokuvaamo N. Rasmunsen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Ehkä merkittävin rakennushanke II kaupunginosan alueella 1920-30-luvulla oli Tampereen uusi, nykyisin jo vanhana tunnettu, kirjastotalo. Tampereen kaupunginkirjasto oli vuoteen 1921 asti toiminut useissa eri vuokratiloissa. Ajatus oman kirjastotalon rakentamisesta oli ollut vireillä jo kauan mutta sai ratkaisevan sysäyksen vuorineuvos Emil Aaltosen 1919 tekemän huomattavan lahjoituksen myötä. Kirjastotalosta järjestettiin 1922 suunnittelukilpailu, jonka voittivat Jussi ja Toivo Paatela. 1920-luvun klassismia edustava kirjastorakennus valmistui 1925, ollen valmistuessaan Suomen nykyaikaisin. Taloon sijoitettiin myös työväenopisto, taidenäyttelytila ja kaupunginvaltuuston istuntosali. Tammerkosken välittömässä läheisyydessä sijaitsevan kirjastotalon Keskustorin puoleiselle julkisivun puolelle pystytettiin 1928 Wäinö Aaltosen Aleksis Kivi -patsas.

Kolme vuotta kirjastotaloa myöhemmin valmistui aivan kaupunginosan toiselle puolelle, Hämeenpuiston reunaan, Kauppakadun ja Hämeenkadun väliseen kortteliin Tampereen suurin asuinkerrostalo. Tämän Tuulensuuna tunnetun 6-kerroksisen talon suunnitteli kutsukilpailun voittanut Bertel Strömmer. Tyyliltään se edusti samaa 1920-luvun klassismia kuin kirjastotalokin. Rakennuksessa sijaitsi myös aikansa hienoin elokuvateatteri Tuulensuu, jonka nimi muutettiin myöhemmin Kino-Palatsiksi. Elokuvasalin koristelutyö on kuvanveistäjä W. Rich. Rautalinin ja stukkorappari Arvid Nurhosen työtä. Vieressä oikealla: Kuvanveistäjä V. Rich. Rautalin viimeistelee Tuulensuun räystäskoristeita. Kuva: Bertel Strömmer, Tampere-seura.

Tuulensuun talo lännessä Hämeenpuistosta päin kuvattuna. Kuva: Bertel Strömmer, Tampere-seura.

Toinen elokuvateatteri toimi vuoteen 1938 asti myös Hämeenkatu 24:n tontilla. Tämän elokuvateatteri Scalan orkesteri sai kunnian esiintyä ensimmäisenä suomalaisena orkesterina radiossa, kun naapuritalossa Hämeenkatu 26ssa puhelinosuuskunnan ullakolla aloittanut Suomen ensimmäinen radioasema lähetti sen soittoa "eetteriin". Vuonna 1938 Scala kuitenkin purettiin ja tontille rakennettiin Pohjoismaiden Yhdyspankin pankkitalo. Tyyliltään Jaakko Tähtisen suunnittelema rakennus edusti funktionalismia. Nykysin talo toimii tavallisena liike- ja toimistorakennuksena. II kaupunginosan alueella tehtiin myös runsaasti laajennuksia ja korotuksia vanhoihin rakennuksiin. Jo vuonna 1926 rakennettiin Kauppakadun ja Näsilinnankadun kulmaan, Säästöpankin taloon, alunperin kalliiden kustannusten takia rakentamatta jäänyt kulmaosa Birger Federleyn suunnitelman mukaisesta. Samalla Kauppakadun ja Näsilinnankadun puoleisia osia korotettiin uudella kerroksella.

Pohjoismaiden yhdyspankin 1938 valmistuneen pankkitalon pääoven päällä oli kiveen hakattuna Tampereen vaakuna. Kuva: Aamulehti 25.9.1939, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Alunperin kauppahalliksi suunniteltu, kahvilasta nimensä saanut, Tammerontalo Hämeenkatu 18:ssa oli jo 1909 korotettu kaksikerroksiseksi ja kauppahalli siirtynyt toisiin tiloihin. Hämeenkadun kiinteistöjen arvon edelleen kohotessa rakennusta korotettiin 1926 vielä neljällä uudella asuinkerroksella. Bertel Strömmerin ja Vilho Kolhon suunnittelema korotusosa oli tyyliltään klassismia, joka oli sovitettu yhteen katutason jugendhengen kanssa.

Lisätilaa sai 1931 myös Tampereen teatterin talo kun sen Hämeenkadun puoleista myymäläosaa korotettiin uudella kerroksella. Vuonna 1939 tehtiin muutoksia myös Teatteritalon Tammerkosken puoleisiin ravintolatiloihin ja rakennettiin lisäsiipi rakennuksen pohjoispuolelle.