Kaupunginosa II, Sosiaaliset olot - Vanhaa rahaa ja kaupan tuomaa vaurautta

Runsas liiketoiminta ja yläluokan suhteellisen suuri määrä tekivät keskikaupungista eli II kaupunginosasta erään Tampereen vauraimmista. Kauppa oli kuitenkin altis suhdanteille, niinpä talouden nousu ja laskukaudet koettelivatkin alueen liikkeitä ja niiden palveluksessa toimivia ihmisiä paljon konkreettisemmin kuin monissa muissa Tampereen kaupunginosissa.

II kaupunginosassa asuttiin varsin väljästi jo vuonna 1920. Erot olivat kuitenkin suuria. Työläisväestö asui paikoin varsin ahtaasti kun taas rikkaimmat kauppiassuvut asuivat suurissa useiden huoneiden asunnoissa. Suurten yli kolmen huoneen asuntojen osuus olikin II kaupunginosassa Tampereen korkeimpia yhdessä Nalkalan, Pyynikin ja Kyttälän kanssa. Ahtaasti eli vähintään kolme henkeä huonetta kohti asui 1920 vielä 24,5% II kaupunginosan asukkaista kun Tampereella ahtaasti asuvia oli vielä lähes 38%. Vuonna 1930 ahtaasti asuvia oli II kaupunginosassa enää 13%. Kun otetaan huomioon että kaupunginosan väkiluku 1920-luvulla jonkin verran laski, asumisväljyys ei kuitenkaan ollut lisääntynyt yhtä nopeasti kuin monissa muissa Tampereen kaupunginosissa. Yhtenä syynä voidaan pitää sitä että keskusta-alue oli kokonaan tiiviisti rakennettua ja rakennuskannan uudistuminen siten hitaampaa.

Asumismukavuuksiltaan II kaupunginosa oli kuitenkin Tampereen kärkeä, vaikkei kehitys ehkä ollutkaan aivan yhtä nopeaa kuin kosken itäpuolella Kyttälässä. Jo vuonna 1920 juokseva vesi tuli 72%:en talouksista ja Tampereella vielä suhteellisen harvinainen kylpyhuonekin löytyi peräti yli 11%:sta asunnoista. Samaan aikaan koko Tampereella vesijohto kulki hieman yli puoleen asunnoista. Vuonna 1930 vesi tuli 83% prosenttiin II kaupunginosan talouksista ja vesiklosetteja löytyi 53,6%:sta. Molemmat prosenttiosuudet olivat selvästi Tampereen keskiarvoa korkeammat, mutta samaan aikaan monissa keskustan kaupunginosissa kosken itärannalla ja Nalkalassa juokseva vesi tuli jo 90%:en talouksista ja huusseja käytettiin enää kolmanneksessa asunnoista.

Lamakausi ja sen aiheuttama työttömyys koetteli II kaupunginosaa selvästi pahemmin kuin muita Tampereen vauraimpia kaupunginosia. II kaupunginosan asukkaista kaupan palveluksessa olevien osuus oli suurin koko Tampereella ja lama koetteli kovimmin juuri pientä ja keskisuurta yritystoimintaa. Parhaimmillaan II kaupunginosan alueelta perittiin lähes 30% Tampereen alueen liikeyrityksiltä kerätyistä verotuloista. Osuus oli vielä huomattavasti suurempi jos luvuista poistetaan suurten tamperelaisten tehtaiden kuten Finlaysonin ja Tampellan maksamat verot. Niinpä työttömyys ponnahtikin II kaupunginosassa työttömyyskaudesta 1930-31 kauteen 1931-32 yli 9%. Vuosina 1931-32 II kaupunginosan työttömyys oli yli 17% eli lähes samalla tasolla kuin koko Tampereen alueella, mitä on pidettävä huomattavan korkena prosenttina kun otetaan huomioon, että varsinaiseen työväestöön kuuluvien osuus oli kaupunginosassa Tampereen pienimpiä. Käytännössä tämä näkyi myös katukuvassa monien liikehuoneistojen autioituessa Hämeenkadulla ja Kauppakadulla pahimman laman aikaan. Vuoden 1934 aikana lama alkoi hellittää ja myös työttömyys kääntyi keskikaupungilla selvään laskuun.

II kaupunginosan vauraus ja toisaalta suhdanneherkkyys näkyi myös tarkasteltaessa verotettavien tulojen määrää henkeä kohti. Aina 1920-luvun alusta lähtien tuloista maksettujen äyrien määrä henkeä kohti oli noin 35-40% Tampereen keskiarvoa suurempi. Tämä ero säilyi suhteellisen tasaisena aina 1920-luvun loppuun asti. II kaupunginosa olikin 1920-luvulla henkeä kohti lasketuilla verotetuilla tuloilla mitattuna Tampereen ehdotonta kärkeä. Laman aikana 1930-32 verotettavat tulot putosivat keskikaupungilla kuitenkin jyrkemmin kuin koko Tampereen alueella ja tuloero koko Tampereeseen tasoittui hieman. II kaupunginosa pysyi kuitenkin yhtenä Tampereen vauraimmista alueista vaikka esimerkiksi Kyttälän eteläosa (XII) sen 1930-luvulla tavoittikin.

Kun tarkastellaan liikeyritysten maksamia veroja asukasta kohti huomataan entistä selvemmin kuinka II kaupunginosa oli Tampereen kaupan ja liike-elämän keskus. Ylläolevassa kuviossa on verrattu liikeyrityksiltä perittyjä veroja asukasta kohti II kaupunginosassa, Kyttälän eteläosassa ja koko Tampereella. Kyttälän eteläosassa ja Nalkalassa sijaitsi II kaupunginosan jälkeen seuraavaksi eniten erilaisia kauppaliikkeitä. Kuviosta ilmenee kuitenkin selkeästi II kaupunginosan ylivoima jopa Kyttälän eteläosaan verrattuna. Myös laman voimakas vaikutus näkyy nimenomaan II kaupunginosan liikkeistä kerättyjen verojen määrässä vuosina 1929-1931. Omituinen lasku vuosien 1935-36 verojen määrässä II kaupunginosan osalta jää kuitenkin mysteeriksi, joka vaatii lisätutkimusta.

Kun lasketaan yhteen kiinteistöistä, kauppaliikkeistä ja palkoista maksetut verot, huomataan kuinka II kaupunginosassa henkeä kohti maksetut verotulot ovat koko 1920-30-luvun olleet yli tuplasti, välillä lähes kolme kertaa, suuremmat kuin Tampereella keskimäärin.