etusivu
info
haku
muistatko?

TYÖ 1918-1940

TYÖMARKKINAT
Työttömyys
Teksti Jarmo Peltola

Työttömyyskortistosta työttömyystöitä

[TYÖSTÄ PUUTETTA] [TYÖTTÖMYYSKORTISTOSTA TYÖTTÖMYYSTÖITÄ] [KÖYHÄINAPUA TYÖTTÖMILLE]
[RUOKAA TYÖTTÖMILLE]

Vuonna 1904 perustetusta työnvälitystoimistosta välitettiin töitä, sieltä jaettiin komennukset myös julkisen sektorin rahoittamiin työkohteisiin. Tampereella kirjoilla olleiden ja kaupungin kassaan veronsa maksaneiden rakennusmiesten olisi pitänyt olla etusijalla tällaisiin kohteisiin miehiä haettaessa. Tämän kaltainen työmaa oli esimerkiksi Hämeensillan rakennustyömaa.

Hämeensillan rakentajia

Hämeensillan rakentajia vuodelta 1928. Kuva: Valokuvaamo Aira, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

1930-luvun laman aikana kunnat velvoitettiin perustamaan erityiset työttömyyskortistot, joihin työttömät rekisteröityivät. Kaupungista katosi vuosien 1928 ja 1932 välisenä aikana yli 3600 teollisuustyöpaikkaa ja lähes 2000 rakennussektorin työpaikkaa. Työttömyyskortistossa oli enimmillään 1700 henkeä. Kaikkia työttömäksi halunneita ei otettu kortistoon ja osa jätti ilmoittautumatta: tarjollahan oli lapiohommia, joita kutsuttiin varatöiksi (vrt. Reservarbete) tai työttömyystöiksi. Selvää kuitenkin on, että kaupungista löytyi myös sellaisia jotka eivät voineet ylenkatsoa varatyömailta tarjottuja töitä. Varatöistä maksettiin yleistä palkkatasoa alhaisempia palkkoja, ja kun palkkataso liukui muutenkin alaspäin, oli toimeentulo monessa perheessä aikaisempaa tiukempaa.

Tilanne olisi monin tavoin ollut siedettävämpi, jos varatöitä olisi ollut tarjolla kaikille työttömänä olleille, ja että komennukset olisivat olleet 2-4 viikkoa pidempiä. Varsinkin laman alkuvaiheessa muutaman viikon pituista työkomennusta seurasi useamman kuukauden pituinen katujen mittailu. Koneisto oli kuitenkin saatu käyntiin, ja työmarkkinatilanteen hieman kohennuttua, alkoivat myös varatyökomennukset pidentyä.

Viinikanojan silta

Viinikanojan sillan rakennustyömaa oli yksi Tampereen varatyökohteista. Kuva: Aamulehti 28.1.1933.

Varatyökohteita oli monia: kunta rakensi esikaupunkialueiden katuja ja viemäri- ja vesijohtolinjoja ja uusi Tammerkosken voimalaitokset. Rautatiehallitus teetti töitä ratapihalla ja rakennutti Tampereelle uuden rautatieaseman ja palkkasi tamperelaisia poikamiehiä Haapamäen radan rakennustyömaalle. Tie- ja vesirakennushallitus (TVH) rakensi useita Tampereen lähistöllä olevia maanteitä uudelleen. Valtio rakennutti Tampereelle lentokentän ja Valtion lentokonetehtaan.


Lähteet:

Väestön elinkeino, Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880-1975, Suomen Virallinen Tilasto, Tilastollisia tiedonantoja 63, Helsinki 1979.
Työnvälityslautakunnan toimintakertomukset 1918-1939.
Köyhäinhoitolautakunnan toimintakertomukset 1927-1936; Huoltolautakunnan toimintakertomukset 1937-1939.
Peltola, Jarmo, Lama teollisuuskaupungissa, Työttömyys, työtön ja kansalaisuus Tampereella 1927-1939, Väitöskirjan käsikirjoitus.
 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 työ lyhyesti työ 1870-1900 Työ 1940-1960 Työ 1900-1918