KULTTUURI
1870-1900

1800-luvulla virinnyt sivistysliike edisti musiikin harrastamista työväen keskuudessa. Aluksi sivistystoiminta oli luonteeltaan kasvattavaa ja valistavaa. Erityisesti kansallisromanttisen valistusaatteen sisäistänyt sivistyneistö katsoi tehtäväkseen työväestön musiikillisen sivistyksen kohottamisen. Tosin paikallislehtien palstoilla käytiin vielä 1870-luvulla keskustelua siitä, oliko musiikkiharrastus ylipäätään hyväksi työväestölle.

Tehtaat olivat työväelle suunnatun huvi- ja musiikkitoiminnan keskeisiä tyyssijoja Tampereella. 1860-luvulta alkaen Puuvillatehdas alkoi järjestää työntekijöilleen kesäjuhlia, joiden ohjemaan kuului laulua ja soittoa. 1870-luvun alkupuolella juhlissa esiintyi muutamaan otteeseen jopa Hämeenlinnasta tilattu 16-miehinen venäläinen soittokunta. Työväelle suunnattu musiikkitoiminta laajeni 1860-luvulla, jolloin perustettiin muun muassa Pellavatehtaan lauluseura. Vuonna 1879 Pellava- ja Puuvillatehtaisiin perustettiin myös soittokunnat. Etenkin kuorotoiminta oli sellainen julkinen musiikkiharrastus, johon työväenluokan naisillakin oli mahdollisuus osallistua. Tosin työläisten sekakuoron lisäksi esimerkiksi Pellavatehtaalla toimi myös tehtaan herrojen oma ”kööri.” Tilaisuudet, joissa työväestön kuorot ja soittokunnat esiintyivät, olivat usein jonkin sivistys- tai hyväntekeväisyystoiminnan tukemiseksi järjestettyjä.

Finlaysonin puuvillatehtaan torvisoittokunta 1800-luvun lopulla.
Kuva: Niels Rasmussen, Vapriikin kuva-arkisto.

Myös 1800-luvulla virinnyt vilkas järjestö- ja yhdistystoiminta synnytti runsaasti erilaista musiikkitoimintaa. Laulu- ja soittokuntia perustivat esimerkiksi sellaiset vapaaehtoisvoimin toimivat yhdistykset kuten VPK, raittius- ja urheiluseurat sekä Kansanvalistusseura. Yhdistykset järjestivät tansseja, iltamia, kesäjuhlia ja muita huvittelutilaisuuksia toimintansa rahoittamiseksi ja tunnetuksi tekemiseksi. Useimmiten kaupungin parempi väki toimi yhdistysten johdossa, mutta työväkikin pääsi mukaan niiden järjestämiin tilaisuuksiin. Erilaisia huvittelutilaisuuksia järjestettiin Tampereella 1800-1900-lukujen vaihteessa jopa useina iltoina viikossa.

Omasta toiminnasta saatujen tulojen lisäksi vuodesta 1877 alkaen tamperelaista musiikkitoimintaa rahoitettiin kaupungin keräämistä anniskeluvoittovaroista. Esimerkiksi vuonna 1888 anniskeluvoittovaroista saivat avustusta muun muassa Pellavatehtaan Soittokunta, Työväen Laulu- ja Soittoseura, Työväenyhdistyksen Laulu- ja Soittokunta sekä Raittiusyhdistyksen Liiton Lauluseura.

Yhdistysten sekä työväen laulu- ja soittoseurojen musiikkiopetuksesta vastasivat alkuvaiheessa kansakoulunopettajat sekä kaupungissa vaikuttavat ammattimuusikot, kuten Scharlinit. Myöhemmin myös työväestön keskuudesta kohosi musiikillisia vaikuttajia. Heihin kuuluu esimerkiksi vuonna 1858 Tampereelle muuttanut Fredrik Lundelin. Lundelin ei ollut musiikillisesti aktiivinen ennen muuttoaan Tampereelle, vaan hänen musiikillinen uransa alkoi Puuvillatehtaan kuoron piiristä. Vuonna 1866 Tampereen työväenyhdistystäkin perustamassa olleen Lundelinin uran yhdeksi kohokohdaksi muodostui Tampereen satavuotisjuhlissa esiintyneen kuoron johtaminen. Lisäksi hän johti vuonna 1884 Jyväskylässä järjestetyissä laulujuhlissa oman sarjansa voittanutta Tampereen Työväen Lauluseuran kuoroa. Lundelinien suvun, ja myöhemmin sukuun tulleiden Linkojen, vaikutus jatkui Tampereella pitkään. Suvusta nousi myöhemmin myös valtakunnallisia musiikkivaikuttajia.

Työväen laulu- ja soittokuntien toiminta oli aluksi varsin tarkkaan ylhäältä säädeltyä; olihan se syntynytkin pitkälti tehtaanpatruunoitten aloitteesta. Kohonneen osaamistason myötä työväestön musiikkiharrastus alkoi vähitellen muuttua entistä itsenäisemmäksi ja omaehtoisemmaksi sivistys- ja harrastustoiminnaksi. 1800-luvun lopulla työväestön oma musiikillinen toiminta kohosi yleisesti sellaiselle tasolle, että se pystyi kilpailemaan paremman väen taholta tulleen musiikkitarjonnan kanssa. Tampere oli koko suomalaisen työväenkulttuurin kehityksen kannalta keskeisiä paikkoja, ja tämä näkyi musiikin lisäksi myös teatterin kohdalla.

	Tanssia sisältävät tilaisuudet keräsivät paljon väkeä. Tampereen Sanomat 10.9.1878, no 36.