Tampereen musiikkielämä 1870-1900 | Työväen musiikkiharrastus |
Varhaisia ammattiorkestereita
1800-luvun yhteiskunnalliset muutokset, kuten kaupungistuminen ja teollistumiskehitys, vaikuttivat erityisesti kansanomaiseen musiikkikulttuuriin. Rahapalkka ja vapaa-ajan lisääntyminen synnyttivät uusia huvittelutarpeita, joihin perinteinen kansanmusiikki ei enää pystynyt vastaamaan. Muutosta edistivät myös kansainväliset musiikkivirtaukset, jotka levisivät taloudellisten suhteiden vanavedessä entistä laajemmalle. Ns. keskieurooppalainen taidemusiikkitraditio levisikin vähitellen myös tamperelaisen työväestön keskuuteen, kun aikaisemmin sen piirissä olivat olleet vain ylimmät säädyt.
1800-luvun kuluessa vaatimukset musiikkia kohtaan kasvoivat ja tilaisuuksia sen kuunteluun haluttiin lisää. Musiikkiharrastus olikin yksi harvoista toimintamuodoista, joita autonomisessa Suomessa oli mahdollista harrastaa rajoituksetta. Myös kansallisuusaate ja yhteiskunnassa virinnyt vilkas yhdistystoiminta lisäsivät musiikkiharrastuksen suosiota. Esimerkiksi kuorolaulua harrastettiin Tampereella kaikissa kansankerroksissa sukupuoleen katsomatta. Muun muassa työläisillä, vallasnaisilla ja Tampereella asuvilla englantilaisilla oli kaupungissa omat kuoronsa. Vaikka aina 1800-luvun lopulle asti tamperelaisten huvit olivat varsin säädynmukaisia, niin vähitellen musiikkiharrastus julkisena huvina kavensi säätyjen välisiä eroja ja tasoitti tietä entistä yhtenäisemmälle kulttuurille.
Finlaysonin puuvillatehtaan sekakuoro vuonna 1908. Kuva: Vapriikin kuva-arkisto.
