Kansan kulttuuri ja korkeakulttuuri Tampereella 1870-1900

Työaika rajasi huvittelulle ja kulttuuriharrastuksille jäävän ajan. Vähiten omaa aikaa oli tehtaalaisilla, joilla ainoastaan sunnuntai oli kokonaan vapaa. 1870-luvulla alettiin järjestää iltamia, joiden pääasiallinen tarkoitus oli hauskanpito. Huvittelupaikkoja olivat myös kesäravintolat ja keskustassa Seurahuone, jonka ruotsinkielinen nimi Societetshus vääntyi Susiteetiksi suomenkielisten suussa. 1880-luvulta alkaen iltamien pitopaikoiksi vakiintuivat myös raittiustalot. Lisäksi etenkin markkinoiden aikaan toreilla oli huvituksia. Vapaa-ajan viettoon liitettiin myös kielteisiä piirteitä, ja runsas alkoholinkäyttö ja markkinatappelut huolestuttivat kaupunkilaisia.

Työväen soittokunta vuonna 1880. Kuva: G.H. Andersson, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Kansansivistyspyrkimyksille keskeistä oli toimivan kirjastolaitoksen saaminen Tampereelle. Kaupungissa oli ollut useita kirjastoyrityksiä jo 1830-luvulta saakka, mutta kirjastojen toiminta oli jouduttu lakkauttamaan taloudellisten seikkojen vuoksi. Vuonna 1861 perustettiin kaupunkiin kirjastoa ylläpitävä seura, mutta alkuvuosien mittavan suosion jälkeen kirjaston toiminta lakkasi. Keväällä 1870 lainaustoimintaa taas jatkettiin ja nykyisin kaupungin kirjastona tunnetta kansankirjasto aloitti toimintansa. Kansankirjastosta lainaaminen oli ilmaista ja kirjaston asema vahvistui entisestään, kun kaupunki alkoi tukea sitä taloudellisesti 1877. Kaupungin tuesta huolimatta kirjastoa hallinnoi yksityinen kirjastoseura.

Vapaa-ajan saattoi käyttää myös musiikin ja teatterin parissa. 1870-luvun alussa Tampereella toimi useita kuoroja, joista osa tehtaiden yhteydessä. Lisäksi musikaalisten kaupunkilaisten oli mahdollista liittyä orkestereihin tai soittokuntiin. Vuonna 1872 Suomalainen Teatteri tuli kahden viikon vierailulle kaupunkiin, mikä aloitti todellisen teatteriharrastuksen kaupungissa. 1870-luvun lopussa tamperelaiset alkoivat itse näytellä, varhaisin teatteriryhmä oli Finlaysonin Pumpulitehtaan teatteri. Vuosisadan lopussa Tampereella oli jo lukuisia harrastajateatteriryhmiä. Työväenyhdistyksen perustamisesta 1887 alkaen kulttuuriharrastuksia jatkettiin sen piirissä. Myös raittiusseurat järjestivät kulttuuritoimintaa. Vuonna 1896 Tampereelle perustettiin taideyhdistys.

1870-luvun lopulla alettiin perustaa urheiluseuroja ja järjestää urheilukilpailuja. Ensimmäisiä urheiluseuroja olivat voimisteluseurat, joista 1890-luvun lopussa perustetut Pyrintö ja Yritys kasvoivat suurimmiksi. Vuonna 1888 järjestettiin kaupungin ensimmäiset hiihto- ja mäenlaskukilpailut, joiden innoittamina talvilajien harrastuneisuus lisääntyi. Muita suuria tapahtumia 1800-luvun lopussa olivat Tampereen kaupungin satavuotisjuhlat 1879 sekä Tampereen laulujuhlat vuonna 1888