Sukupuoli, ikä ja siviilisääty

Sotien jälkeen tulevaisuuden suhteen oltiin hyvin luottavaisia. Tampereen väkiluku kasvoi voimakkaasti. Tammerkoski-lehdessä pohdittiin sitä, kuinka suureksi Tampere oikein mahtaa kasvaakaan, jos ja kun, kuten oletettiin, väkiluku kasvaisi samaa tahtia tulevaisuudessakin. Tammerkoski-lehden pääkirjoituksessa pohdittiin vuonna 1947 uusien innovaatioiden merkitystä Tampereen kasvulle: "…voihan esim. jonkin vuosikymmenen kuluessa ihmisen nerous keksiä jotakin sellaista uutta, joka täydellisesti mullistaa tähänastiset väestölaskelmat, niin kuin esim. radio tai lentotaito ovat mullistaneet teknillisen kehityksen." Hurjimmat arviot hipoivat 300 000 asukasta vuoteen 1990 mennessä. Tällaisiin odotuksiin oli perusteitakin. Tampere oli voimakas teollisuuskeskus, jolle sodan jälkeen kaavoitettiin paljon uusia teollisuusalueita. Työpaikkoja oli siis tarjolla uusille asukkaille. Tampereen eduiksi katsottiin myös sen asema sisämaankeskuksena sekä hyvät liikenneyhteydet. Vuonna 1960 kaupungin väkiluku (125 495 henkeä) olikin lähes kaksinkertainen vuoteen 1940 verrattuna.

Ajanjaksolla Tampereen kaupungin väestön ikärakenne muuttui. Syntyvyyden kohoamisen myötä lapset muodostivat suurimman ikäluokan, mikä todella näkyi katukuvassa. Lapsia kelkkamäessä 3.12.1949 Tampereen Kalevassa. Kuva: Aamulehti, Tampereen museoiden kuva-arkisto.