Teksti Satu Kettunen
Siviilisääty
[Siviilisääty]
[Ikärakenne]
[Sukupuolijakauma]
Avioliitot
Avioliittoja solmittiin innokkaasti sota-aikana. Vuonna 1941 saatiin sotavuosien huippu, kun avioliittoja solmittiin kaikkiaan 1264 kappaletta. Tämä merkitsi lähes kuuttatoista avioliittoa tuhatta asukasta kohti. Innokkuus avioitua herätti kansalaisissa huolta ja epäilyjä siitä, tulevatko pikaisesti solmitut sota-ajan liitot kestämään.
Sota-aikana solmittiin runsaasti avioliittoja. Häät Tampereella 5.7.1942. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Todellinen avioitumisinto heräsi sodan jälkeen Tampereella, kuten koko maassa. Vuonna 1946 avioliittoja solmittiin Tampereella ennätyksellisen paljon, kaikkiaan 1377 kappaletta. On merkittävää, että seuraavan kerran tällaisiin lukuihin päästiin vasta vuoden 1966 aikana, jolloin kaupungin väkiluku oli lähes kaksinkertainen vuoteen 1946 verrattuna. Ilmeisesti optimistisuus tulevaisuuden suhteen juuri sodan loputtua sai monet ryntäämään papin tai tuomarin puheille. Tampereella avioliittoja solmittiin hiukan enemmän kuin yleensä maassa. Syynä tähän voidaan pitää sitä, että Tampereelle ja muihin kaupunkeihin muutti jatkuvasti nuorta avioitumisikäistä väkeä.
Avioliittojen suhteellinen määrä oli korkeimmillaan 1946 ja laski sitten muutamassa vuodessa hiukan yli 14:sta promillesta sille normaalina pidettävälle runsaan 10 promillen tasolle. Avioliittojen suhteellinen määrä pysyikin suunnilleen samana koko 1950-luvun.
Eniten avioliittoja solmittiin kesäkuun lisäksi joulukuussa. Tampereella suosituimmat avioitumiskuukaudet noudattivat samaa kaavaa. Esimerkiksi vuonna 1947 Tampereella solmittiin yhteensä 1319 avioliittoa. Kesäkuussa vihille asteli 151 paria, ja joulukuussa 142. Muina kuukausina määrät vaihtelivat tammikuun 72:n ja toukokuun 127:n välillä. Kesähäät olivat suosiossa. Olihan näyttävintä pitää juhlat juhannuksen korvilla. Toisaalta suuri osa tamperelaisista sulhasista ja morsiamista oli kotoisin maataloista, joissa juhlat oli järkevintä järjestää kesällä. Mikä sitten oli syynä joulukuun suosioon? Eniten lapsia syntyi perinteisesti maalis-huhtikuussa, ehkäpä joulukuussa pidettävien häiden taustalla saattoi olla jo alkanut raskaus. Tärkeää oli, ettei lapsi syntynyt avioliiton ulkopuolella.
Avioerot
Ennen toista maailmansotaa avioerot olivat olleet harvinaisia. Tosin jo 1930-luvun viimeisinä vuosina erojen lukumäärä oli noussut n. 15:llä % sen vuosikymmenen alkuun verrattuna. Mutta sodan jälkeen vuosina 1946-48 avioeroja otettiin runsaasti. Niiden määrä lisääntyi huomattavasti heti sodan jälkeen. Vuonna 1945 päättyi koko maassa 5605 avioliittoa, mikä merkitsi erolukujen kolminkertaistumista sotaa edeltäneisiin vuosiin verrattuna. Silti nämä ns. huippulukematkin tarkoittivat, että vain vajaat 13 % solmituista avioliitoista päätyi eroon, kun avioliittoja solmittiin koko maassa yhteensä 44 380. Myös Tampereella erottiin. Esimerkiksi vuonna 1945 purettiin 329 liittoa, kun kolmekymmenluvulla vuosittaiset eroluvut olivat pysyneet reilusti alle sadassa. Yhtenä syynä tähän olivat sodan aikana hätäisesti solmitut liitot, jotka katsottiin viisaammaksi purkaa. Toisaalta tällaiseen muutokseen vaadittiin varmasti myös muutos ajattelutavassa; avioero tuli mahdolliseksi. Tosin erojen määrä laski seuraavina kymmenenä vuotena, joten sotaliittojen purkaminen on varteenotettavampi selitys tälle muutokselle.
Lähteet:
Rasila, Viljo, Tampereen historia IV, Tampere 1992
Tampereen tilastollinen vuosikirja 1960
Suomen virallinen tilasto IV
|