Tampereen väestö 1940-1960

Vuonna 1940 Tampereella asui 69 258 henkeä. Sotavuosina väkiluvun kasvu hidastui siitä, mitä se oli ollut 1930-luvun lopulla. Pian sodan jälkeen se kiihtyi kuitenkin uudelleen alueliitosten, muuttoliikkeen ja 1940-luvun kohonneen syntyvyyden myötä. Voimakas kasvu jatkui koko tarkastelemamme ajanjakson läpi. Vuonna 1960 kaupungin väkiluku oli 125 495 henkeä.

1940-luvulla syntyvyys kohosi Tampereella, kuten koko teollistuneessa maailmassa. Alkoi ns. "baby boom", vauvasuhdanne. Vauvoja syntyi pian yhtä paljon vuosittain kuin ennen ensimmäistä maailmansotaa. 1940-luvulla syntyneitä onkin totuttu kutsumaan suuriksi ikäluokiksi. Tampereella vauvoja syntyi hiukan vähemmän kuin Suomen muissa kaupungeissa. 1950-luvulla syntyneisyys laski, mutta oli edelleen korkealla. Vuodessa syntyi keskimäärin 18 vauvaa jokaista tuhatta tamperelaista kohti; 1990-luvulla tämä luku oli noin 12.

Kuolleisuus pysyi Tampereella vuosien 1940-60 välillä alhaisempana kuin muualla maassa keskimäärin. Syynä tähän oli se, että kaupunkiin muutti jatkuvasti nuorta väkeä. Sodan aikana kuolleisuus tietenkin nousi, kun tamperelaisia miehiä kaatui rintamalla noin tuhat. Pian sodan jälkeen kuolleisuusluvut kuitenkin pienenivät. 1950-luvulla tamperelaisia kuoli suhteellisesti vähän, koska väestön ikärakenne painottui alle 40-vuotiaisiin.

Väkiluku kasvoi myös muuttoliikkeen ansiosta. Sodan päättyessä oli nimittäin Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta evakuoitu siirtoväki. Tampereelle tuli tällöin väkeä kaikkialta luovutetun Karjalan alueilta; eniten Viipurista. Sotavuodet merkitsivät siis Tampereelle noin 9000 hengen ylimääräistä väenlisäystä siirtoväen muodossa. Tilastoissa Tampereella asumisluvan turvin asuneet siirtolaiset näkyvät kuitenkin vasta vuosien 1949-50 jälkeen, jolloin heistä tuli virallisesti tamperelaisia. Myös maan sisäinen muuttoliike koitui Tampereen hyödyksi. Kaupungistuminen voimistui sotien jälkeen. Tampere veti varsinkin nuoria puoleensa hyvien työnsaantimahdollisuuksien vuoksi.

Tampere oli 1940-60 jatkuvan muuttovoiton kohteena. Muuttokuorma 1940-luvulta. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereen väkiluvun suurin kasvu ajanjaksolla tapahtui vuosina 1945-50, jolloin se oli 21 000 henkeä. Tuon vuosikymmenen alkupuoliskolla vastaava luku oli vähän yli 10 000. Näin suureen kasvuun vaikuttivat eniten alueliitokset. Tampereen kaupunkiin nimittäin liitettiin vuoden 1947 alussa Messukylä, mikä lisäsi väestöä 7340:lla hengellä. Lisää asukkaita saatiin uudelleen vuoden 1950 Lielahden liitoksen yhteydessä 1828 henkeä. Piikkinä muuttovoittotilastoissa näkyvät myös vuodet 1949 ja 1950 jolloin todellisuudessa jo heti sotien jälkeen Tampereelle tullut siirtoväki kirjattiin tamperelaisiksi. Tampereen kasvu oli myös koko maa huomioon ottaen voimakasta; kaupungin osuus kaikista kaupungeista ja kauppaloista oli vuonna 1945 korkeampi kuin milloinkaan ennen, eli 8,2 %.

Väestön kasvua kuvaavassa käyrässä alueliitokset erottuvat piikkeinä. Siirtoväki kirjattiin tamperelaisiksi virallisesti vuoden 1950 alussa, mutta osa siirtöväestä näkyy ilmeisesti jo vuoden 1949 luvuissa. Lukujen lähteet: Tampereen tilastollinen vuosikirja 1949-1961.

Vuonna 1950 Tampereen väkiluku ylitti maagisen 100 000 rajan. Henkikirjoitus osoitti, että tammikuun 1. päivänä 1950 asukasmäärä oli 100 015 henkeä. Tosin kokonaislukuun sisällytettiin 284 ulkomaalaista, joita tilastollinen päätoimisto ei laskenut mukaan kaupungin viralliseen väkilukuun. Ensimmäisen sadantuhannen sivuuttamista pidettiin merkkipylväänä, koska se merkitsi "Tampereen virallista kohoamista suurkaupunkiluokkaan", kuten Tammerkoski-lehdessä tuolloin kirjoitettiin.