PYYNIKINTORIN RAKENNUKSET RAKENNETAAN

Lambert Petterssonin vuonna 1896 laatimassa Tampereen kaupungin asemakaavakartassa oli Pyynikintorin kohdalle sijoitettu nykyistä aukiota huomattavasti suurempi Aleksanterin tori, joka ulottui aina nykyisen Pyynikin kirkkopuiston länsireunaan asti. Vuonna 1907 vahvistetussa Lars Sonckin asemakaavassa Aleksanterin torin itäosaan oli suunniteltu asuntokortteleita ja Heinätori oli saanut oman alueensa sen länsipuolelta. Nykyisen Pyynikintorin länsilaidalle rakennettiin vuonna 1914 vaakahuone kaupunginarkkitehti Lambert Petterssonin piirustusten mukaan. Vaakahuoneessa punnittiin kaupunkiin tuodut heinäkuormat, josta myös paikka Heinätori sai nimensä.

Vuonna 1927 vahvisti ministeriö Bertel Strömmerin laatiman Aleksanterin torin kaavamuutoksen, jossa poistettiin torin itäsivulta lääninhallitukselle suunnitelluille tonteille johtanut puistokuja, uudistettiin aukion länsi- ja itäsivun korttelit sekä muutettiin torin nimi Pyynikintoriksi. Ympäroidyt kadut päällystettiin vuonna 1929 asfaltilla ja seuraavana vuonna itse tori mukulakivillä.

1920- ja 1930-lukujen vaihteessa nousi Pyynikintorin varrelle yhtenäinen kuusikerroksisten asuin- ja liiketalojen ryhmä, joka noudattelee 1920-luvun klassisista henkeä. Torin länsipuolelle nousivat asuinkerrostalot Pyynikintori 1 ja 3, joista edellisen suunnitteli Veikko Kallio vuonna 1928 ja jälkimmäisen Jaakko Tähtinen ja Yrjö Lindegrèn niinikään vuonna 1928. Eteläpuolelta toria rajaa vuonna 1935 valmistunut Tampereen lyseon rakennus, jonka ovat suunnitelleet Hjalmar Åberg ja A. Willberg. Tampereen reaalilyseo, nykyisin Tampereen lyseon lukio, oli valmistuttuaan yksi Suomen suurimmista koulurakennuksista. Pyynikintorin itäpuolella ovat Pyynikintori 2, eli ns. Pikarilinna, jonka on piirtänyt A.E. Eränen vuonna 1928, sekä Pyynikintori 4-6, eli Asunto OY Tammerkontu , jonka on suunnitellut Martti Välikangas vuonna 1928. Tammerkontu oli Tampereen ensimmäinen ns. puolikunnallinen rakennusprojekti, joka oli tarkoitettu helpottamaan koko 1920-luvun Tampereella jatkunutta asuntopulaa. Ensin valmistui vuonna 1929 Pyynikintori 6 ja kolme vuotta myöhemmin Pyynikintori 4:n lisärakennus. Näiden lisäksi on torin itäsivulla vielä Pyynikintori 8, jonka on vuonna 1931 suunnitellut Jaakko Tähtinen.

Yleisnäkymä Pyynikintorilta 1930-luvun puolivälistä, etualalla Tampereen reaalilyseo. Kuva: Veljekset Karhumäki. Tampereen museoiden kuva-arkisto.