Tampereen Keskustorin rakennuskannan muutokset 1918-1940

Suurin muutos Tampereen keskustorin rakennuskantaan tuli vuonna 1925 rakennetun Kirjastotalon myötä. Keskustorin ympäristössä olevista rakennuksista vuosien 1918-1940 välisenä aikana Tampereen Teatterin rakennus sai lisäsiiven ja laajennuksen sekä niinsanottu Palanderin talo, Sandbergin talo ja Sumeliuksen talo kokivat pienempiä muutoksia.

Vuonna 1913 valmistui Tampereen Teatterille uudet toimitilat Keskustorille. Rakennuksen Hämeenkadun puoleista myymäläosaa korotettiin vuonna 1931. Vuonna 1939 rakennuksen pohjoispäähän rakennettiin lisäsiipi.

Sandbergin talon Keskustorin puoleisen alakerran ikkunat muutettiin 1922 ja 1932 asennettiin isommat näyteikkunat ja poistettiin parvekkeet toisesta kerroksesta. Palanderin talon 1922 ostanut Suomen Pankki tarvitsi toimistotiloja ja talon sisõosia muutettiin toimistokäyttöön sopiviksi. Myös pääovi muutettiin 1920-luvun tyyliin sopivaksi. Sumeliuksen talon julkisivu materiaali muutettiin vuonna 1928. Ajanjaksolla valmistui Keskustorin läheisyyten Sumeliuksen talon viereen niinsanottu tavaratalo Tempon talo, joka avattiin yleisölle 1939.

Vanha kirkko, joka oli valmistunut vuonna 1824 ja vuonna 1828 rakennettu kellotapuli eivät olleet muutosten tai korjausten kohteena vuosina 1918-1940. Myöskään 1890 valmistunut Raatihuone ei kokenut muutoksia. Commercen taloon ei tehty ulkoasua koskevia muutoksia, mutta vuonna 1934 Selinin talon Kirkkokadun puolelle rakennettiin kolmikerroksinen jatko-osa Kauno S. Kallion suunnitelmien mukaan. Siivessä toimi vuosina 1935-1957 Suomen Maatalous-Osake-Pankin konttori.

Uuden kirjastotalon rakentamisen mahdollisti kenkätehtailija Emil Aaltosen 50-vuotissyntymäpäivänään tekemä yhden miljoonan markan lahjoitus kirjastoa varten perustettuun rahastoon. Aivan selvää kirjastorakennuksen sijoittaminen Keskustorille ei ollut, sillä kirjasto aiottiin sijoittaa ensin Ratinanmäelle. Kirjasto päätettiin sijoittaa kuitenkin Keskustorille. Rakennus tuli maksamaan kustannusarvion mukaisesti 3,5 miljoonaa markkaa. Vasta nyt uudenaikaisen rakennuksen myötä kirjastotoimi sai arvoisensa puitteet. Kirjastorakennus oli maan nykyaikaisin ja siellä otettiin käyttöön ensimmäisenä koko maassa avohyllyjärjestelmä, jossa asiakkaat saivat itse noutaa hyllystä haluamansa kirjat. Kirjastotalon avajaisissa Aleksis Kiven päivänä 1925 Emil Aaltonen teki 200.000 markan lahjoituksen Aleksis Kiven patsaan pystyttämiseksi kirjaston edustalle. Jo avajaisissa kirjaston johtaja valitti kirjojen vähäisyyttä ja niiden kulumista runsaiden lainausten vuoksi lukukelvottomiksi.

Frenckellin tehdasalueella paperinvalmistus loppui vuonna 1928. Kaupunki oli kiinnostunut ostamaan vanhat tehdasrakennukset ja alueen omistanut W.Rosenlew & Co oli halukas myymään alueen. Hinnasta vain ei päästy sopuun. Kaupunki oli valmis maksamaan alueesta 25 miljoonaa yhtiön pyytäessä 10 miljoonaa enemmän. Yhtiö myi alueen lopulta kaupungille 25 miljoonalla. Alue siirtyi kaupungin omistukseen kesällä 1930. Kaupunki aikoi purkaa rakennukset ja tori olisi tasoitettu Satakunnankadulle asti. Vuonna 1938 tuli voimaan uusi asemakaava, jossa alueelle olisi kohonnut 11-kerroksinen kaupungintalo.

Keskustorin rakennuksia:
A. Kylmä halli
B. Commerce
C. Raatihuone
D. Sandbergin talo
E. Keskustori
F. Frenckellin alue
G. Kirjastotalo
H. Vanha kirkko
I. Tampereen teatteri
J. Tempon talo
K. Sumeliuksen talo
L. Selinin talo
M. Palanderin talo

Kuvan pohjana käytetty karttapiirros Tampereen kaupungin arkistosta.