Tori politiikan tapahtumapaikkana

Työväenliike vietti vappujuhlansa Termopyleen kentällä, Pyynikinharjulla. Vappumarssi kuitenkin lähti Keskustorilta: Tahmelan sosialidemokraatit koukkasivat Pyynikin toverit mukaansa ja marssivat Keskustorille, josta sitten yhdessä muiden tamperelaisten vasemmistolaisten kanssa marssittiin takaisin Pyynikille. Monia juhlia vietettiin myös Näsinkalliolla. Keskustori jäi lähinnä suojeluskuntalaisten juhla-areenaksi.

Suojeluskunnan paraati vuodelta 1933. Kuva: Aamulehti 1.4.1933, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Suojeluskuntalaiset, joita 1920-luvulla oli Tampereella parhaimmillaan tuhatkunta, järjestivät Tampereen valtauksen muistopäiviä joka vuosi. Joka viidennes vuosi vietettiin isommat juhlat. Vuoden 1938 suuri juhlaparaati Suurimmat Tampereen valtauksen muistojuhlat pidettiin valtauksen 20-vuotispäivänä 19.4.1938. Paikalla oli sotamarsalkka Mannerheimin lisäksi 11 kenraalin arvoista ja 24 everstin arvoista sotilashenkilöä. Marsalkka otti vastaan 1500 miehen paraatin. Erityisesti Pohjanmaalla innostus Tampereen juhlia kohtaan oli suurta.

Voisi kuvitella, että tamperelaisten keskuudessa innostus juhlia kohtaan ei ollut niinkään suurta. Olihan suurin osa tamperelaisista osallistunut vuoden 1918 sotaan hävinneellä puolella. Ennen vuoden 1938 juhlia oli Tampereen kunnallispolitiikassa moneen kertaan otettu yhteen kansalaissodan taisteluasemista käsin. Hämeenpuiston Vapaudenpatsasta oli oltu jo kaivamassa juurineen irti. Vuoden 1933 puoluekokousta varten liputettiin koko Hämeenkatu - niin puna- kuin siniristilipuin. Tampereen sosialidemokraattinen johto perui osallistumisensa Turun 700-vuotisjuhliin vuonna 1933, kun tuli ilmi, että myös valkokenraali Mannerheim oli kutsuttu. Tampereen kaupungin sosialidemokraattinen johto kieltäytyi myös liputtamasta Tampereen valtauksen vuosipäivänä, ja vuoden 1918 sodan loppumisen muistopäivänäkin lippu nousi salkoon vasta, kun se määrättiin valtion toimesta "puolustusvoimien lippujuhlaksi" ja viralliseksi liputuspäiväksi. Tampere oli Suomessa tuona aikana harvinainen vasemmistoenemmistöinen kaupunki. Vuosien 1918 - 1936 vaaleissa vasemmisto ei saanut kertaakaan alle 55 prosenttia annetuista äänistä.

Kaupungin johto oli siis penseä juhlia kohtaan ja ilmoittikin kohteliain sanankääntein, ettei voinut osallistua Tampereen valtauksen 20-vuotisjuhliin. Tavallisen tamperelaisen suhtautumista juhliin on kuitenkin vaikeampi selvittää. Kansan Lehti ei mainitse juhlista sanallakaan. Omaa vappujuhlaa sen sijaan mainostetaan kuukauden ajan joka päivä. Kansan Lehtikään ei siis kerro, menivätkö tamperelaiset katsomaan paraatia - ja mitä heidän päässään pyöri paraatia katsoessa. Ajatteliko tamperelainen kuten eräs ruotsalainen reportteri vuoden 1919 Tampereen valtauksen muistojuhlista, ettei maa, joka järjestää näin komeat juhlat, voi kaatua?