Järvensivun liitos

Kaupunki oli viritellyt Järvensivun perintötilan ostamista jo vuonna 1899, mutta kauppa raukesi, kuten kävi myös vuosina 1917 ja 1918. Järvensivusta ei tullut kaupungin maata, mutta se liitettiin Tampereeseen kirkollisesti vuonna 1917 ja valtioneuvoston päätöksellä hallinnollisesti vuonna 1922. Kaupunginvaltuustossa asia otettiin ilmoitusasiana:

Kaupungille oli aikaisemmin useita keroja tarjottu ostettavaksi Järvensivun tilaa R. N:o 19 Messukylän pitäjässä, mutta kaupunki ei ole tarjouksia hyväksynyt, ja tila oli edelleen jäänyt yksityisten omaksi. Tästä huolimatta oli Valtioneuvosto joulukuun 22 päivänä 1921 päättänyt sanotun tilan palstatiloineen ja sen sisällä olevine rautatie alueineen hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa yhdistettäväksi Tampereen kaupunkiin vuoden 1922 alusta lukien. Tästä Valtioneuvoston päätöksestä ilmoitettiin Valtuustolle vuoden ensimmäisessä kokouksessa tammikuun 3 päivänä. Kirkollisessa suhteessa Järvensivun tila oli siirretty kaupunkiin Senaatin päätöksellä joulukuun 28 päivältä 1917.

Järvensivu oli kaupunginosana erikoinen. Kaupunki ei omistanut sen maa-aluetta, vaan se kuului varatuomari Hannu Peltosen perikunnalle. On väitetty, että erikoinen omistussuhde olisi hidastuttanut Järvensivun integrointia kaupunkiyhteisöön eikä kaupunki pannut rikkaa ristiin alueen oloja kohentaakseen. Järvensivuhan oli muiden vähitellen suunnitelmattomasti rakentuneiden esikaupunkialueiden tavoin tunnettu alkeellisista hygieenisyysolosuhteista. Väinö Voionmaa totesi vuonna 1935 painetussa Tampereen historiassaan:

Ne monet vastukset ja vaivat, joita Järvensivusta on kaupungille ollut, eiväyt vielä silläkään loppuneet, sillä epätietoiseksi jäi esimerkiksi olivatko kaupungin terveydenhoitosäännökset, rakennusjärjestys ja palojärjestys voimassa myöskin Järvensivun alueella; vasta uusi asemakaavalainsäädäntö lienee lopullisesti poistanut tällaiset epäkohdat. Yhä edelleen Järvensivu on tampereen vanhanaikaisin ja jälkeenjäänein esikaupunki, jolla on sähkövalo ja hyvät liikenneyhteydet, mutta ei juuri muita nykyaikaisen kaupunki asuman etuja.

Kaavoitettu kaupunkialue Järvensivusta tuli vuonna 1936, kun alueen asemakaava vahvistettiin. Ja vihdoin vuonna 1950 kaupunki osti maat itselleen.

Järvensivun alue Tampereen kaupungin asemakartassa 1937. Lähde: Tampereen kaupungin arkiston karttakokoelma.