Hatanpään alueen liittäminen

Agronomi Fredrik Leonard (Fedi) Idman (1870-1922) oli tarjonnut 31.1.1913 omistuksessaan olevia Messukylän kunnan alueella sijainneita Hatanpään kartanon maita Tampereen kaupungille. Kaupungin valtuusto päätti toukokuussa 1913 ostaa 2,5 miljoonalla silloisella markalla tarjotut Hatanpään maat. Kaupunki sai jo osan alueista käyttöönsä heinäkuussa ja loput pyhäinpäivästä lähtien. Kaupunki anoi, että nämä laajat alueet liitettäisiin kirkollisessa, hallinnollisessa, oikeudellisessa ja kameraalisessa suhteessa Tampereeseen. Hatanpään alue liitettiin Tampereeseen kirkollisesti 1.1.1919 ja hallinnollisesti, oikeudellisesti ja kameraalisesti vuonna 1920.

Jo ennen kuin alue hallinnollisesti kuului kaupunkiin, asetti kaupunki erityisen Hatanpään hoitokunnan miettimään miten uusia omistuksia käytettäisiin hyväksi. Alueella olevia rakennuksia suunniteltiin käytettäväksi sairaaloina. Alueen laajoja maa-alueita päätettiin käyttää työväestölle suuunnattujen omien kotien rakentamiseen.

Työväen omakotialueen perustaminen aloitettiin lokakuussa 1913.Suunnittelussa pyrittiin ottamaan huomioon sekä teollisuuden että kaupungin etu. Keskustelun jälkeen omakotialue piirrettiin Iidesjärven rannalle, koska alueella sijainneen Hatanpään kartanon omistamat maat tarjosivat tuleville tontinomistajille runsaasti viljelymahdollisuuksia. Kaupungin rahatoimikamari jakoi tontit. Tontit kaavoitettiin työläisiä ja toisaalta tehtaita varten, sillä ajateltiin, että alueelle sijoitettavien tehtaiden työntekijät voisivat asettua Viinikkaan asumaan. Viinikan rakentamista nopeutti ja asuntojen tarvetta lisäsi elokuussa 1914 syttynyt I maailmansota. Venäjän valtion sotatarviketilaukset antoivat mahdollisuuden ja toisaalta vaativat merkittävien tehdasinvestointien tekemistä. Ensimmäiset asukkaat muuttivat alueelle vapunpäivänä 1915 ja ennen vuoden loppua voitiin puhua jo esikaupungista. Tontteja jaettiin Rantaperkiön alueelta ja vuosina 1925-1927 sai alkunsa Härmälän esikaupunki.

Hatanpään alueiden kartta. Hatanpään mukana Tampereeseen liitettyihin alueisiin kuului myös suorakaiteen muotoinen kaistale kaupungin itärajalta nykyisen Kissanmaan tienoilta. Kartan lähde: Voionmaa Väinö, Tampereen kaupungin historia IV - Tampereen uusin historia, Tampere 1935, s. 156.