Kaupunginosa I, Sosiaaliset olot - Keskustan rikas työläiskaupunginosa

Näsin alue oli vanhastaan Finlaysonin puuvillatehtaan työväen ja toimihenkilöiden asuinpaikka. Sen sosiaalisia oloja 1920- ja 30-luvulla tarkasteltaessa kaupunginosa näyttäytyy hieman kaksijakoisena toisaalta ammattitaitoisen ja suhteellisen hyvin toimeentulevan tehdastyöväestön ja toimihenkilöiden asuinpaikkana, joka infrasturtuurin kehityksessä näytti kuitenkin jäävän 1920- ja 30-luvulla jälkeen esimerkiksi Tammerkosken itärannan kaupunginosista kuten Juhannuskylästä.

Jo vuonna 1920 Näsin alueella asuttiin työläiskaupunginosaksi suhteellisen väljästi. Ahtaasti, eli vähintään 3 henkeä huonetta kohti, asui 35,6% asukkaista, mikä oli muutaman prosentin vähemmän kuin Tampereella keskimäärin ja selvästi vähemmän kuin vaikkapa Amurissa ja Tammelassa. Tyypillisin asunto oli huoneen ja keittiön työläisasunto, joita kaupunginosan asunnoista oli vajaa 40%. Suhteellisen paljon oli ilmeisesti myös yhteiskeittiöitä, vaikka ne jostain syystä onkin vuoden 1920 asuntotilastossa jätetty kirjaamatta. Yhteiskeittiöitä oli kuitenkin vielä 1930 noin 20% kaupunginosan asunnoista joten 1920 niitä lienee ollut vielä enemmän. Vuonna 1930 yhteiskeittiöiden määrä Näsin alueella olikin Amurin jälkeen selvästi korkein Tampereella. Tultaessa vuoteen 1930 asumisahtaus Näsin alueella oli edelleen vähentynyt lapsilukujen laskiessa ja alueen väestömäärän hieman vähetessä. Ahtaasti asui enää 16,4% asukkaista mikä oli edelleen pari prosenttia vähemmän kuin Tampereella keskimäärin.

Asumismukavuuksilla tarkasteltuna Näsin kaupunginosa oli Tampereen keskitasoa. Vuonna 1920 juokseva vesi tuli jo 68% asunnoista, mikä oli selvästi enemmän kuin Tampereen keskiarvo. Rakennuskanta oli kuitenkin suhteellisen vanhaa ja uudistui hitaasti mikä ilmeni mm. vesiklosettien vähäisenä määränä. Vaikka vuonna 1930 vesijohto tulikin jo n. 76%:in kaupunginosan talouksista oli WC edelleen vain 17%:ssa talouksista. Vastaavasti esimerkiksi nopeasti rakennuskantaansa uudistaneessa Jussinkylässä juokseva vesi tuli 1920 vain 53% talouksista, mutta 1930 jo lähes 96% asunnoista ja WC:kin löytyi 76%:sta. Näyttääkin siltä että Näsin alueen työläiskortteleissa asuttiin vielä paljolti samanlaisissa oloissa kuin Amurissa.

Selviä eroja Tampereen tyypillisiin työläiskaupunginosiin löydetään kuitenkin tarkasteltaessa I kaupunginosan työttömyyttä ja verotettavia tuloja. Näsissä työttömyys pysyy nimittäin koko 1930-luvun alun lamakauden selkeästi Tampereen keskiarvoja alempana. Yli 10%:n työttömyysaste nousee vain pahimpana työttömyysvuonna 1931-32, jolloin koko Tampereen työttömyysprosentti ylittää 17%. Erityisesti vuosina 1934-36 työttömyysprosentti on huomattavan alhainen, jopa Jussinkylää tai Kyttälän pohjoisosaa alhaisempi. Näyttääkin siltä että Finlayson tarvitsi ammattitaitoista työvoimaansa lamankin aikana, mikä takasi työtä myös Näsin asukkaille.

Henkeä kohti maksettujen palkkaverojen määrässä Näsi pysyy koko 1920- ja 30-luvun selvästi Tampereen keskiarvojen yläpuolella. Palkkatulot henkeä kohti ovat kaupunginosassa huomattavasti tyypillisiä työläiskaupunginosia korkeammat. Verotuloilla laskettuna näsiläisten tulotaso on 1930-luvulla suunnilleen samalla tasolla kuin Jussinkylässä tai Kyttälän pohjoisosassa. Kaupunginosan väestön sosiaalisen jakauman huomioonottaen näin korkeaa tulotasoa voidaan pitää varsin yllättävänä.