Kaupunginosa IX, Sosiaaliset olot - Työläiskaupunginosien parempaa keskikastia

Asumisoloja tutkittaessa Armonkallio osoittautuu 1920- ja 1930-luvulla varsin tyypilliseksi työläiskaupunginosaksi. Vuonna 1920 armonkalliolaisista asui ahtaasti, eli vähintään kolme henkeä samassa huoneessa, noin 45%. Prosenttiluku oli aavistuksen pienempi kuin Tammelassa tai Amurissa, mutta selvästi suurempi kuin koko Tampereen luku 37,7%. Osittain asumisahtaus johtui myös siitä, että Armonkallio oli yksi Tampereen tiheimmin asuttuja alueita ja täyteen rakennettu jo vuosisadan vaihteessa. Koska Armonkallion rakennuskanta uusiutui selvästi vaikkapa Kyttälää tai Juhannuskylää hitaammin, väheni asumisahtaus ilmeisesti lähinnä lapsiluvun pienentyessä. Selkeästi tiheä asutus näkyy vuoden 1930 luvuissa, jolloin Armonkalliolla asui ahtaasti vielä 22% väestöstä kun esimerkiksi Tammelassa ja koko kaupungissa oli päästy jo alle 20%:n. Uusilla esikaupunkialueilla kuten Viinikassa ja Härmälässä asuttiin kuitenkin yhä selvästi Armonkalliota ahtaammin.

Vuonna 1920 lähes 75% armonkalliolaisista asui joko huoneen ja keittiön tai yhden huoneen ja yhteisen osuuskeittiön asunnoista. Vuonna 1930 osuuskeittiöiden määrä oli vähentynyt ja huoneen ja keittiön asuntojen määrä yhä lisääntynyt. Kasvanut oli myös hieman isompien kolmen hengen asuntojen määrä. Yli puolet eli 55% kaupunginosan asukkaista asui 1930 huoneen ja keittiön asunnossa. Kun mukaan otetaan vielä ne reilu 11% asukkaista, joiden keittiönä toimi osuuskeittiö, asui huoneen ja keittiön tai osuuskeittiön asunnossa edelleen yli 66% IX-kaupunginosan asukkaista. Koko Tampereella vastaava prosentti oli noin 53% mutta muutamissa Amurin ja Tammelan työläiskaupunginosissa jopa enemmän kuin Armonkalliolla. Vähintään kolmen huoneen asunnossa asui armonkalliolaisista 1930 hieman yli neljännes kun koko kaupungissa näitä suurempia asuntoja oli jo reilu 37%.

Asumismukavuuksilla mitattuna Armonkallio tuli koko maailmansotien välisen ajan muun kaupungin perässä. Sähkövalo oli 1920 jo yli 92%:ssa kaupunginosan talouksissa, mutta vesijohto tuli vielä 1930 alle puoleen Armonkallion asunnoista kun koko kaupungissa jo kolme neljännestä oli vesijohtoverkon piirissä. Suurimmassa osassa työläiskaupunginosiakin vesijohto kulki jo tuohon aikaan selvästi yli puoleen talouksista. Armonkalliota pienempi prosentti talouksista oli juoksevan veden piirissä ainoastaan Amurin IV:ssä kaupunginosassa. Juoksevan veden hidas yleistyminen näyttäisikin olevan merkki rakennuskannan ja infrastuktuurin hitaasta uusiutumisesta näissä vanhoissa työläiskaupunginosissa. Myös muilla mukavuuksilla mitattuna Armonkallio oli selvästi koko kaupunkia jäljessä. Vielä vuonna 1930 ei tiettävästi yhteenkään Armonkallion talouteen tullut lämmintä vettä.

Työläiskaupunginosien tapaan työttömyys koetteli myös Armonkalliota 1930-luvun alun lama-aikana. Lamasta selvittiin Armonkalliolla kuitenkin paremmin kuin monissa muissa työläiskaupunginosissa. Pahimmillaan työttömyysprosentti nousi 1931-32 hieman yli 16%:n, mutta pysyi kuitenkin vuosia 1930-31 lukuunottamatta koko kaupungin keskiarvon alapuolella. Selkeään laskuun työttömyys kääntyi Armonkalliolla jo 1933-34 eli hieman muuta kaupunkia aikaisemmin. Kohtuullisena pysynyttä työttömyyttä voidaan ehkä selittää sillä, että armonkalliolaisista keskimääräistä suurempi osa oli tehdastyöläisiä ja läheiset suuret tehtaat mm. Tampella pysyivät laman aikanakin suhteellisen hyvinä työllistäjinä.

Verotuloilla tuloilla mitattuna Armonkallio osoittautuu kohtuullisen hyvin toimeentulevaksi työläiskaupunginosaksi. Armonkalliolla henkeä kohti maksettujen veroäyrien määrä noudattaa 1920-30-luvulla varsin tarkasti koko Tampereen keskiarvoa. Vuoteen 1928 keskimääräiset ansiot pysyvät jonkin verran Tampereen keskiarvon alapuolella, mutta vuodesta 1934 lähtien armonkalliolaiset ansaitsevat keskimääräistä tamperelaista enemmän. Armonkallion varsin hyvää ansiokehitystä ja kohtuullisia työttömyysprosentteja voidaankin ehkä selittää ammattitaitoisen tehdastyövoiman suhteellisen suurella osuudella ja 1930-luvulla ns. keskiluokan orastavalla kasvulla kaupunginosassa.