Teksti Jouni Keskinen
Kaupunginosa I - Näsi
[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]
Ensimmäinen kaupunginosa eli Näsi rajoittuu pohjoisessa Näsijärveen, idässä Tammerkoskeen ja etelässä Satakunnankatuun. Idässä kaupunginosaa rajoittaa Hämeenpuisto, mutta pohjoisessa, Näsijärven rannassa, Näsinpuiston alue ja Mustanlahden satama-alue ylettyvät vielä korttelin verran Hämeenpuistoa idemmäksi. Näsin kaupunginosasta lähes puolet eli koko itäinen osa kuuluu Finlaysonin tehdasalueeseen. Pohjoinen Näsijärven ranta-alue taas muodostuu Mustanlahden satamasta ja Näsinpuiston alueesta. Varsinaiset asuinalueet jäävät lähinnä Hämeenpuiston ja Kuninkaankadun väliselle alueelle.
Näsinlinna Näsinkalliolla Näsijärveltä päin kuvattuna. Hämeen museona toiminut rakennus kärsi pahoja vaurioita Tampereen valtauksessa 1918. Pahimman espanjantautiepidemian aikana 1920 rakennusta käytettiin tilapäisenä sairaalana. Kuva: H.Rantakallio noin 1927, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Rakennuskannan muutokset 1920-30-luvulla
Finlaysonin alue laajeni sitä mukaa kun alueelle nousi uusia rakennuksia 1800-luvun puolivälistä lähtien. Rakennustoiminta jatkui alueella vilkkaana myös maailmansotien välisenä aikana. Kuninkaankadun puoleisen portin viereen valmistui 1923 Bertel Strömmerin ja Vilho Kolhon suunnittelema tehtaanmyymälärakennus. Paria vuotta myöhemmin valmistui kosken ääreen voimalaitos ja vuonna 1928 värjäämö, molemmat punatiiliset rakennukset ovat Jarl Eklundin suunnittelemia.
Finlaysonin aluetta noin vuonna 1927 Tammerkosken yli kuvattuna. Kosken rantaan kuvasta oikealle oli 1926 valmistunut uusi voimalaitos ja etualalle vasemmalle valmistui 1928 punatiilinen värjäämö. Kuva: H.Rantakallio noin 1927, Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Tehdasalueen pohjoispuolelle Kuninkaankadun päähän Tammerkosken partaalle valmistui 1929 vedenpuhdistuslaitos pumppaamoineen. Näihin Eetu Murroksen ja Bertel Strömmerin suunnittelemiin tiloihin sijoitettiin vuonna 1982 Taidekeskus Mältinranta kun ne vuokrattiin pääosin Tampereen Taiteilijaseura ry:lle.
Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Rasila Viljo, Tampereen historia II, Tampere 1984.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri, Tampere 1998.
|