Teksti: Niina Ketonen
Tampereen alueen ja rakennuskannan kehittyminen 1870-1900
Pikkusilta ja Tampereen kaupunkia 1880-luvulla, Kuvaaja: Svante Lagergrén, Vapriikin kuva-arkisto
1870-luvun Tampere oli nykyiseen verrattuna pieni, puutalovoittoinen kaupunki, jota hallitsivat tehtaat. Kaupungin varsinainen alue ulottui Tammerkosken länsirannalta Pyynikille, mutta se oli spontaanisti kasvanut naapurikuntien puolelle. Tampereen sydän oli silloin kuten edelleenkin Keskustori, silloin nimeltään Kauppatori, jonka laidalla on Vanha kirkko. Kaupungin pääkatuna toimi nykyinen Kauppakatu, joka säilytti asemansa liikekatuna pitkälle 1900-luvun puolelle. Keskustan julkiset rakennukset ja liikerakennukset olivat suurimmaksi osaksi puisia. Kivirakennuksia oli jo 1870-luvulla muutamia, ja ne sijaitsivat Kauppakadulla. Ennen 1880 lukua suurten kivisten rakennusten rakentaminen oli vähäistä ja ne olivat suurimmaksi osaksi tehtaita.
Kaupungin asemakaavaa oli uudistettu 1868 vuonna 1865 riehuneen tulipalon jälkeen. Kaavassa levennettiin Hämeenpuistoa ja Hämeenkadusta tehtiin puistokatu paloturvallisuuden vuoksi. Kaavan laatinut Albert Edelfelt laajensi Amuriin suunniteltua kaavaa ja teki siitä työläisasuntoalueen. Uusi kaava toteutui kaupungin kasvaessa seuraavien vuosikymmenten aikana.
1830-1870-luvuilla perustettiin ja rakennettiin suurin osa kosken varrella sijainneista tehtaista. Ne muuttivat Tampereen kylämäisen ilmeen täysin toisenlaiseksi. Tärkeimpiä kaupunkia muokanneita tehtaita olivat Finlayson, Frenckell, Tampella ja Verkatehdas. 1870-1900-luvuilla ne laajentuivat ja nykyaikaistuivat. Tehtaiden rakennuksille oli ominaista jatkuva muuntautuminen: rakennuksia purettiin tulipalojen jäljiltä tai tilan tekemiseksi uusille rakennuksille, niitä korjattiin, laajennettiin ja rakennettiin kokonaan uudestaan. Monet Tampereen kansallismaisemaan edelleen kuuluvat tehdasrakennukset tai niiden osat ovat 1800-luvun lopulta. Kaupungin kasvaessa tehtaiden ympärille tehdasalueet muodostuivat tiiviimmiksi kokonaisuuksiksi. Alussa tehdasrakennukset rapattiin valkoisiksi, mutta 1870-luvulta lähtien ne säilyttivät punaisen tiilipintansa, mikä on edelleen ominaista kosken rakennuksille ja Tampereelle.
Työläiset asuivat puutalokortteleissa tehtaita ympäröivillä alueilla. Tärkein näistä oli Amuri. Osa asui kosken itärannalla naapurikunta Messukylään kuuluneessa Kyttälässä, joka oli kaavoittamatonta ja eräänlaista slummialuetta. Rautatie rakennettiin Tampereelle 1876, ja koska Kyttälän alue sijaitsi Tampereen ja radan välissä, oli se luonnollista liittää itse kaupunkiin. 1877 näin tapahtuikin. Kyttälän alue käsitti tuolloin suuremman alueen kuin nykyään. Siihen kuului muun muassa Tammela, jota alettiin rakentaa vuosisadan vaihteessa. Kyttälän alueen yleisilme oli rähjäinen, minkä vuoksi 1890-luvulle tultaessa kaupunki ryhtyi rakentamaan sitä kokonaan uudestaan ajan hengen mukaisesti. Alueelle nousi uusia kivi- ja puutaloja.
Näkymä kaupungin koillisosiin 1890-luvulla, Vapriikin kuva-arkisto
Kaupunki vaurastui ja kasvoi edelleen 1880-luvulla, jolloin alettiin muokata kaupunkikuvasta siistimpää ja arvolleen sopivaa. Vesijohto- ja viemäriverkoston rakentaminen aloitettiin, mikä mahdollisti monikerroksisten ja suurien kivitalojen rakentamisen keskustaan. Ensimmäiseksi uusia rakennuksia alkoi nousta Keskustorin ympärille ja Kauppakadun varteen. Rakennukset olivat suureksi osaksi varakkaiden kauppiaiden rakennuttamia liike- ja asuinhuoneistoja. Merkittävimpiin tuona aikana rakennettuihin rakennuksiin kuuluvat Keskustorin ympärillä sijaitsevat Sandbergin talo, Raatihuone ja Selinin talo. Tehdasrakennuksista esimerkiksi Plevnan massiivinen kutomo valmistui tuona aikana. Tammerkosken silta, joka oli ollut 1880-luvulle asti puinen, uusittiin teräksiseksi 1884.
Tampereen asukasluku oli lähes nelinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä 1860-1880, ja Keskustorilla oleva Vanha kirkko alkoi käydä hyvin ahtaaksi. Uusista kirkkorakennuksista ensiksi valmistui Finlaysonin tehdaskirkko 1879. Aleksanterin kirkko valmistui 1881 Hämeenpuiston viereen Pyynikin kirkkopuistoon ja Ortodoksinen kirkko Sorinahteelle 1898. Myös uusia koulurakennuksia rakennettiin kasvavan kaupungin tarpeisiin.
Ennen 1890-lukua rakennettuja taloja ei ole paljonkaan enää jäljellä. Ne ovat purettu uudempien rakennusten tieltä. Varsinkaan ennen niin tunnusomaisia puisia työläiskortteleita ei ole jätetty kaupungin katukuvaan. Myös paremman väen puiset asuin- ja liikerakennukset on purettu suurimmaksi osaksi kivisten kerrostalojen tieltä.
1800-luvun lopun voimakas taloudellinen kasvu näkyi kivirakennusten räjähdysmäisenä lisääntymisenä Tampereen katukuvassa vuosisadan vaihteen molemmin puolin. Kaupunki vaati arvoisensa kasvot, joten jykeviä kansallisromanttisia rakennuksia kaivattiin. Kyttälän pääkaduksi tuli 1890-luvulla uudistuksen yhteydessä Hämeenkatu, joka jatkui Rautatieasemalta aina Hämeensillalle asti. Koska katu jatkui sillan yli aina Aleksanterin kirkolle, oli luonnollista tehdä Hämeenkadusta uusi pääkatu Kauppakadun sijaan.
1800-luvun lopusta 1900-luvun alkuun rakennettiin monta Tampereelle ”sielun” antavaa rakennusta. Keskustorin Commercen talo, Nottbeckin suvun palatsit, Ortodoksinen kirkko, Reaalilyseo, Ruuskasen talo ja Hämeenpuiston Pikkupalatsi rakennettiin 1890-luvulla. Kansallisromanttisten jugendrakennusten aika rajoittuu 1900-1920 luvulle. Aivan 1900-luvun alussa rakennettiin monta julkista rakennusta: Tullikamari, Tuomiokirkko, paloasema ja useita oppilaitoksia kuten Tyttölyseo ja Talouskoulu. Kauppa-, pankki-, ja liikerakennuksia rakennettiin myös: Sumeliuksen talo ja Palanderin talo Keskustorin laitaan, Tirkkosen talo, Säästöpankin talo ja Ylioppilastalo Kauppakadulle sekä Kauppahalli Hämeenkadulle.
Näkymä Hämeenkadulle 1800-1900-lukujen vaihteessa, Kuvaaja: Richard Thulé, Vapriikin kuva-arkisto
Lähteet:
Helen, Olli: Sadan vuoden urakka - Tampereen talon rakentajat 1902-2002, Tampereen Kaupungin tilakeskus, Karisto Oy, Hämeenlinna 2003
Katu - Rakkaudesta Tampereen Hämeenkatuun, Tampereen perinnepoliittinen yhdistys ry.,Tampereen kirjapaino Oy Tamprint, Tampere 1982
Kivinen, Paula: Tampereen Jugend arkkitehtuuri- taideteollisuus, Tampereen kaupungin tiederahaston julkaisuja, Kustannusyhtiö Otava, Keuruu 1982
Mukala, Jorma: Metso, Voima, Tuulensuu - Tampereen arkkitehtuuria, Tampere-seura ry, Kirjapaino Hermes, Tampere 1999
Niemelä, Jari : Tiilestä tehty Tampere - punatiilirakennuksia eilen, tänään ja huomenna, Tampere-seura 110.julkaisu, Kirjapaino Hermes Oy, Tampere 2006
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998, Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö julkaisuja 2/98, kirj. Leskinen, Marjatta & Jaakkola, Juha, Tammer-Paino Oy, Tampere 1998
|
