KAUPUNKI
1870-1900

AMURIN KAUPUNGINOSAN VAIHEET 1870-1900

Kaupunginosan perustaminen

Amurin kaupunginosa perustettiin Tampereelle 1800-luvulla helpottamaan suurta asuntopulaa. Erityisesti laajenevan teollisuuden myötä kasvava työväestö oli asuntojen tarpeessa. Amurin alueen ensimmäistä tonttien huutokauppaa voidaan pitää lähtölaukauksena kaupunginosan synnylle 7.5.1869. Alun perin alue kuului Tammerkosken ratsutilan maihin, jotka omisti kuvernööri, vapaaherra Hans Henrik Boije. Amurin alueella ei ollut havaittavissa aikaisempaa huomattavaa kulttuurihistoriaa.

Kaupunginosan syntyä voidaan pitää yhteiskunnan harjoittaman "asuntopolitiikan" ensiaskeleena. Tonttien huutokauppaamisen taustalla oli vuoden 1856 asetus "yleisistä perusteista kaupunkien järjestelyssä ja asetuksessa Suomen suuriruhtinaskunnassa". Asetuksen tarkoituksena oli, että myös vähemmän varalliset ihmiset voivat paremmin hankkia itselleen tontteja. Vuonna 1869 myytiin yhteensä 40 tonttia. Nämä eivät kuitenkaan riittävästi helpottaneet asuntopulaa, ja vuonna 1871 kaupunki myi vielä kahdeksan uutta tonttia. Tonttien haltijoista vain 54% oli työläisiä, joten uuden kaupunginosan tarkoitus täyttyi vain osittain.

Työväenasuntoja Satakunnankatu-Sotkankatu, 1913, Ida Nyman, Vapriikin kuva-arkisto.

Asuntojen tarve jatkui, eikä työväestölle riittänyt enää 1870-luvulla tontteja asemakaavoitetulta alueelta. Kaupungin oli luovutettava tontteja asemakaavan ulkopuolelta, mikä merkitsi sitä, että tontteja ei voitu myydä vaan ne piti vuokrata. Vasta kun tontit tulisivat liitetyksi asemakaavoitettuun alueeseen, vuokraajat voisivat lunastaa tontteja itselleen erillisellä kauppasummalla. Tämän periaatteen mukaan kaupunki vuokrasi Amurista vuosien 1875-1886 välisenä aikana kaikkiaan 60 tonttia, joiden vuokraajista 80% oli työläisiä. Kun alue myöhemmin liitettiin asemakaavaan, lunastusoikeutta käytettiin hyväksi, ja vuoteen 1906 mennessä kaikki vuokratontit olivat siirtyneet yksityisten omistukseen.

Amuri sijaitsi keskustan länsipuolella, ja ensimmäisessä huutokaupassa myytiin kaikki tontit Kortelahden kadun ja Särkänkadun välillä Makasiininkadusta pohjoiseen. Toinen huutokauppa vuonna 1871 laajensi kaupunginosaa etelään päin, minkä seurauksena Amuri ulottui Puutarhakadulle asti.

Amurin uusi kaupunginosa oli kaupunkisuunnitelmassa tarkoitettu siis työväen omille pikku taloille. Kaupunginosa onnistui vastaamaan muutoin hyvin asuntopulaan, mutta omien asuntojen sijaan alueelle nousivat vuokra-asunnot yhteiskeittiöineen 1800-luvun lopulla. Seurauksena oli korkea asumistiheys.

Mielenkiintoinen tarina on Amurin kaupungin osan nimen synty. Mistä nimi "Amuri" on peräisin? Kertomuksen mukaan Tampereella oli 1860-luvun lopulla puheenaiheena Itä-Aasiaan siirtolaisiksi aikovien retkikunta. Tämä retkikunta saapui syyskuussa 1869 Amurinlahden ja Vladivostokin kaakkoispuolella olevan Strelokin lahteen. Useat retkikuntalaiset kuitenkin palasivat Suomeen, minkä seurauksena nimi sai alkunsa.

Amurin tontit täyttyivät vähitellen rakennuksista, kun tontinomistajat rakensivat työväestölle taloja. Erityisesti 1880-luku oli kaupunginosan nopean kasvun ja rakentamisen aikaa. Vuonna 1890 Amurissa asui jo yli 3241 asukasta. Vuosisadan vaihteessa asukasluku oli jo peräti 5351. Kun Amuri täyttyi väestöstä vuosisadan loppua kohti tultaessa, työläisasutus alkoi levitä jo yli kaupungin rajojen.

Katujen nimet olivat aluksi numeropeliä, ja niitä kutsuttiin 1:nen, 2:nen, 3:s jne. Amurinkatu. Vasta vuoden 1886 asemakaavassa pohjois-eteläsuuntaiset kadut saivat oikeat nimet seuraavasti: 1. Amurinkadun nimeksi tuli Amurinkatu, ja seuraavien Särkänkatu, Saarikatu, Niemikatu ja Sotkankatu. Myöhemmin 1900-luvulla katuja vielä lisättiin.

Pala vanhaa Amuria on säilynyt Amurin työläismuseokorttelissa, jossa voi tutustua muun muassa 1800-luvun lopun tyypillisen perheen asuinoloihin sekä yhteiskeittiöön.

Lähteet:

Haapala, Pertti, Tehtaan valossa: Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820-1920. Tampere 1986.
Harjula, Minna, Tehdaskaupungin takapihat. Ympäristö ja terveys Tampereella 1880-1939. Tampereen historiallisen seuran julkaisuja XVII, Tampere 2003.
Kanerva, Erkki, Amuri - just eikä melkeen. Tampere 1994.
Kanerva, Unto, Pumpulilaisia ja pruukilaisia: tehdastyöväen työ- ja kotioloja Tampereella viime vuosisadalla. Tammi, Tampere 1946.
Mäkinen, Aune, Melkein ihmisiä: tarina piisikeittiön asukkaista. Tampere 1999.
Markkola, Pirjo, Työläiskodin synty: Tamperelaiset työläisperheet ja yhteiskunnallinen kysymys 1870-luvulta 1910-luvulle. Vammala 1994.
Näreikkö, Heikki, Asuntopolitiikan ensiaskeleet Tampereella. Artikkeli teoksessa: Tampere. Tutkimuksia ja kuvauksia VIII. Tampereen historiallinen seura, Tampere 1984.
Juuti, Petri, Kaupunki ja vesi. Tampereen vesihuollon ympäristöhistoria 1835-1921. Paino RT-Print Oy, Pieksamäki 2001. [www: http://acta.uta.fi/pdf/951-44-5232-1.pdf]
Rasila, Viljo, Tampereen historia II. Tampereen kaupunki. Tampereen keskuspaino 1984.
Rask, Leena, Amurin kaupunginosan synty ja sen väestön sosiaalinen rakenne Tampereella viime vuosisadan loppupuolella. Tampere 1974.
Voionmaa, Väinö, Tampereen historia, osa III. Tampere 1935.