Kansakoulut: Vapaa-aika ja avustustoiminta

Opettajat olivat huolissaan etenkin työväestön lapsista ja pelkäsivät heidän vapaa-aikansa kuluvan liiaksi työntekoon. Siksi tavallisen luokkaopetuksen oheen haluttiin sisällyttää myös leikkejä. Kuva: Matti Luhtala, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Yleinen kansakoulukokous kiinnitti huomiota siihen, miten opettajat voisivat paremmin toteuttaa opetuksen ja kasvatuksen vaatimuksia kouluissa. Asiasta keskusteltiin myös paikallistasolla, jolloin todettiin, että mm. leikkikurssien sisällyttäminen opetusohjelmiin olisi hyödyllistä. Kokouksen päätöksen perusteella alkoivat Aleksanterin ja Johanneksen kouluilla toimia leikkikurssit.

Ajatusta kansakoulujen kasvitarhoista olivat kannattaneet monet kasvatusajattelijat. Tampereelle ajatuksen toi 1907 K. Levón, joka esitelmöi opettajayhdistyksen kokouksessa koulupuutarhoista. Kokous päätti hankkia jokaiselle koululle oman puutarhan. Niinpä Tampereella alettiin kesästä 1909 lähtien järjestää kasvitarhaviljelyä, joka oli aluksi tarkoitettu vain pojille. Toiminta pyöri aluksi yksityisin varoin, mutta siirtyi pian kasvatuslautakunnan alaiseksi. Viljelymaat sijaitsivat Tammelassa ja Pyynikillä. Yli 1000 lasta osallistui toimintaan, jota ohjasivat kansakoulun opettajat. Suurin osa lapsista oli kansakoululaisia ja he saivat viljelytuotteet syksyllä omaan käyttöönsä.

Muita kansakoulun saralla tapahtuneita muutoksia olivat ruumiillisen rangaistuksen poistaminen kouluista 1914 sekä koululääkäritoiminnan aloittaminen. Ensimmäinen koululääkäri aloitti toimintansa vuoden 1906 alusta. Entisten tehtäviensä eli koulurakennusten kunnon terveellisyyden tarkastamisen ohessa alettiin nyt keskittyä lasten terveydentilan tarkastuksiin. Valtuusto päätti järjestää myös ilmaisen hammashoidon kaikille kansakoululaisille.

Naisyhdistyksen varoin pidettiin kesäsiirtoloita köyhille ja heikkokuntoisille lapsille. Siirtolat sijaitsivat Tampereen ympäristöseuduilla. Toiminnan tarkoitus oli vahvistaa lasten terveyttä ja tutustuttaa heidät maaseudun elämään. Köyhiä lapsia varten pidettiin myös Turvala-nimistä laitosta, josta hoivaa vailla olevat lapset saivat ilmaisen ruoan pientä työntekoa vastaan. Lisäksi kaupungin valtuusto päätti 1907 antaa ilmaiset koulukirjat niille vähävaraisten perheiden lapsille, jotka kävivät kansa-, tehtaan- tai iltakoulua.

Kansakouluissa kiinnitettiin huomiota myös lasten elokuvissa käyntiin ja kahvinjuontiin. Niistä tehtiin oppilaiden keskuudessa kysely, joiden tulosten pohjalta annettiin aiheeseen liittyvää valistusta kouluissa.

[Kansakoulut: Opetus] [Kansakoulut: Vapaa-aika- ja avustustoiminta]