Talouskoulu

Talouskoulun tarkoituksena oli opettaa naiset huolehtimaan paitsi ruuanlaitosta myös koko kodin hyvinvoinnista ja puhtaudesta. Tampereen Talouskouluyhdistys ry:n arkistot.

Talouskoulu oli perustettu vuonna 1891. Koulun tarkoituksena oli vastata aikansa käytännön tarpeisiin. Siksi koulussa toimi kolme eri tavoitteisiin tähtäävää luokkaa. Alimmalla luokalla opetettiin työläisnaisia keittiötaitojen alkeiden hallintaan. Toisen tason oppilaista koulutettiin palvelijattaria, ja ylin taso oli tarkoitettu ison talouden haltijoiksi aikoville etenkin säätyläisnaisille.

1900-luvun alku oli nopean kehityksen aikaa Tampereen talouskoululle. Vuonna 1905 valmistui oma koulurakennus Koulukadulle, ja se päätti ahtaiksi tulleissa vuokratiloissa opettamisen. Siirtyminen raittiusyhdistykseltä vuokratuista tiloista omaan kouluun muutti myös opetussuunnitelmia. Helmi Koskimies oli aloittanut talouskoulun johtajana 1897 ja hänen panoksensa tuli vaikuttamaan huomattavasti koulun kehittymiseen.

Oma talouskoulurakennus ei ollut kaikkein käytännöllisin, vaikka se helpottikin tilanahtautta raittiustaloon verrattuna. Vesijohdon saaminen helpotti toimintaa, mutta varastotiloja uudessa koulussa oli liian vähän. Kuitenkin uusi Koulukadulle noussut talouskoulu oli tuohon aikaan maamme suurin.

Uudessa koulurakennuksessa aloitti toimintansa kahvi- ja puotimyymälä, joka oli tarkoitettu palvelemaan kaupunkilaisia. Kesällä 1906 avattiin niin ikään kaupunkilaisille tarkoitettu ruokaravintola, joka ei kuitenkaan koulun henkilökunnan kiireiden vuoksi jäänyt pysyväksi ratkaisuksi.

Talouskoulun opetus oli kaksitasoista vuoteen 1907 asti. Koulusta valmistui sekä perheen emännän ammattiin opiskelleita naisia että ammattitaitoisia palvelijattaria. Koska palvelijatarkoulutuksen osanottomäärät laskivat vähitellen yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten johdosta, lakkautettiin linja kokonaan 1907. Sen jälkeen talouskouluun jäi vain yksi luokka eli ylin luokka, joka valmisti perheen emäntiä. Niinpä koulun opetus muuttui niin, että kaikille oppilaille annettiin sama opetus riippumatta siitä, mihin he taitojaan tulevaisuudessa tarvitsivat.

Tampereen talouskoulun johtajan vuosina 1897-1937 toiminut Helmi Koskimies kehitti koulua vastaamaan aikansa kehitystä ja vaatimuksia. Hän oli saanut vaikutteita ja esimerkkejä toiminnalleen kahdelta ulkomaan matkaltaan. 1901 hän oli matkustellut Keski-Euroopassa ja vuonna 1913 Koskimies tutustui Ruotsiin ja Skandinaviaan. Koskimies korosti naisen roolia kotinsa ilmapiirin luojana ja ylläpitäjänä. Taloustietojen lisäksi Koskinen halusi naisten oppivan myös uusinta teoreettista asiaa kotitalouden alalta. Hän ajoi teoriatiedon opetuksen lisäämistä myös koko maan laajuisesti. Talouskoulun opetuksessa Koskimiehen tavoitteet näkyivät siten, että teoriatunnit lisääntyivät kahdeksaan tai yhdeksään tuntiin. Entisten tietopuolisten aineiden, kuten ruuanvalmistus, terveysoppi ja kirjanpito, ohessa aloitettiin opettaa kemiaa ja puutarhaoppia. Koska Koskimies halusi opettavien aineiden säilyvän sellaisina, joista on käytännössä hyötyä, ei hän siksi kannattanut muiden teoreettisten aineiden kuten historian opettamista talouskoulussa. Vain niitä aineita, joita käytännössä tarvittiin, opetettiin.

Vuoden 1901 ulkomaan matkansa jälkeen koulun siirtyessä uusiin tiloihin 1905 Koskinen otti käyttöön uuden oppiainejaon, jossa kaikille aineille säädettiin koko kurssia varten oma tuntimäärä. Lisäksi opetustapa muutettiin perhejärjestelmäksi. Se tarkoitti sitä, että opetus tapahtui ryhmissä, joissa kukin jäsen vuorollaan vastasi tietyn opetuksen osa-alueen hoitamisesta. Yksi vuoro kesti viikon verran. Ennen oppilaat olivat hoitaneet tehtävät paritöinä.

Koulukadun rakennuksen pihamaalle tehtiin koulun johtokunnan aloitteesta oma puutarha heti 1906 keväällä. Puutarhaopetuksesta tuli osa talouskoulun antamaa koulutusta. Tässä Tampere poikkesi muista Suomen kaupungeissa toimineista talouskouluista.

Ensimmäisen maailman sodan alkaminen ei heti aiheuttanut pulaa talouskoululle. Pula paheni kuitenkin koko maassa vuonna 1917, jolloin talouskoulu joutui pyytämään avustuksia opetustaan varten. Ruuanlaiton opetusta jouduttiin silti pienentämään ja lopulta pulan edetessä opetuskin sai uuden tarkoituksen. Nyt oli tarkoitus opettaa perheen emännät tekemään korttiannoksista riittäviä ruoka-annoksia.

Tampereen talouskoulussa otettiin vuonna 1906 käyttöön puutarhakasvatus yhdeksi oppiaineeksi. Tässä opiskelijoita työntuohussa 1920-luvulla. Tampereen Talouskouluyhdistys ry:n arkistot

Lähteet:
Lepistö, Vuokko: Sata vuotta Tampereen talouskoulussa. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 1990.