Levottomuudet Venäjällä alkavat
Ensimmäinen maailmansota on ollut
käynnissä kaksi ja
puoli vuotta, vaatinut jo
miljoonien sotilaiden hengen ja aiheuttanut mm. Venäjällä
suuria taloudellisia vaikeuksia. Suomen suuriruhtinaskuntaan Venäjän
vaikeudet ovat levinneet vaimennettuina.
Maaliskuun vallankumous
Tammi-helmikuussa 1917 maailmansodan aikana kasvanut tyytymättömyys
alkoi saada näkyviä muotoja Venäjällä. Järjestettiin
mielenosoituksia. Pietarissa sellaisiin osallistui 22.1. jo 145 000 henkeä.
Alkoi poliittinen kuohunta, joka johti "maaliskuun vallankumoukseen",
jota Venäjällä kutsutaan helmikuun vallankumoukseksi.
8.3. Kansainvälisen naistenpäivän mielenosoituksissa
kokoontuu Nevski prospektille Pietarissa 128 000 ihmistä, ja vallankumoukselliset
päättävät laajentaa toimintaa mahdollisimman paljon.
9.3. Pietarissa mielenosoittajien määrä nousee
214 000 ihmiseen, ja tsaari
päättää antaa käskyn
epäjärjestyksen kukistamisesta.
Päivämäärät
Kaikki päivämäärät ovat ns. uutta lukua eli
Suomessa käytettyä ajanlaskua, vaikka Venäjällä
käytettiin vanhaa ajanlaskua helmikuuhun 1918 asti. Se oli 13 päivää
uudesta ajanlaskusta jäljessä.
Kuva: Aamulehden sotauutisten otsikoita 6.3.1917.
Kirjallisuutta
Ensimmäisestä maailmansodasta
A.J.P. Taylor, Ensimmäinen maailmansota. Porvoo 1971.
Jarl Torbacke,
Ensimmäinen maailmansota. Helsinki 1995.
Venäjän vallankumouksesta
Roger Pethybridge, Venäjän vallankumous silminnäkijäin
kuvaamana. Porvoo 1967.
Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous
ja Suomi. 1. Porvoo 1967.
Venäjän ja Neuvostoliiton historia.
Toim. Heikki Kirkinen. Keuruu 1986.
Kirjallisuusluettelo
Tekijä: Ohto Manninen
<hiohma@uta.fi>
Etusivulle