SKDL tulee mukaan kunnallispolitiikkaan

Tampereella kommunisteilla oli kannatusta jo 1920-luvulla. Sodan aikana sosiaalidemokraattisen liikkeen piirissä oli ollut selvä vasemmisto-oppositio eritoten Nokialla ja Tampereella. Näin tulevalle kansandemokraattiselle liikkeelle oli Pirkanmaalla selvää pohjakannatusta. Toisaalta sodanaikainen aseveliyhdistysten toiminta oli ollut myös erittäin vilkasta Tampereella. Aseveliliikkeessä oli syntynyt sosiaalidemokraattien ja porvarien välillä uudenlaista, puoluerajat ylittävää yhteistoimintaa. Tämä yhteistyö ennakoi kuuluisan 'aseveli-akselin' syntymistä Tampereella, joka sittemmin vaikutti suuresti kaupungin kunnallispolitiikkaan.

Kommunisteille sodan loppuminen merkitsi uusia mahdollisuuksia. Suomen kommunistisen puolueen Tampereen osasto perustettiin lokakuussa 1944. Samalla kun puolueen osastoja perustettiin, aloitettiin myös Skdl:n toiminta. Tampereella toiminta alkoi Sosialistisen Työläisyhdistyksen ympärillä, joka oli aiemmin erotettu sosialidemokraattisesta puolueesta. Tällä pyrittiin saamaan toimintaan mukaan sosialidemokraatteja. Myös eri SKDL:n järjestöjen toiminta käynnistyi. Varsinainen piirijärjestö perustettiin vasta eduskuntavaalien jälkeen huhtikuussa 1945.

Tampereella sosiaalidemokraattien, kansandemokraattien ja porvarien puolueryhmät olivat voimasuhteiltaan melkein yhtä suuria. Kaupungin korkeinta päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto ja päätöksiä tehtiin yleensä enemmistöpäätöksillä, mutta muun muassa eräissä talousasioissa päätöksiin vaadittiin kahden kolmasosan enemmistö. Kunnallisvaaleissa puolueiden tavoitteeksi tulikin saavuttaa määrävähemmistö eli enemmän kuin kolmasosa äänistä. Tavoite määrävähemmistön saamisesta aiheutti jatkuvaa jännitettä valtuustotyöskentelyyn. Puolueryhmittymien voimasuhteet mitattiin kunnallisvaaleissa, joita pidettiin aluksi kolmen, ja vuodesta 1956 lähtien neljän vuoden välein.

Suomen Kansan Demokraattisen Liiton valtuustoryhmä ryhmäkuvassa valtuuston 75-vuotisjuhlassa 1949. Kuva: E.M. Staf, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Uudet kunnan- ja kaupunginvaltuustot aloittivat toimintansa vuoden 1946 alussa. Kommunistien ja kansandemokraattien valtuustotyöskentelyn suureksi tavoitteeksi nousi yhteistyö sosiaalidemokraattien kanssa. Varsin nopeasti Skdl:n piirissä huomattiin, että sosiaalidemokraatit olivat selvästi halukkaampia yhteistyöhön porvarien kuin kansandemokraattien kanssa.

Skdl:n valtuustoryhmän ensimmäisellä valtuustokaudella tavoitteena oli kunnallisen asuntotuotannon lisääminen. Tavoitteessa ei sanottavasti onnistuttu, sillä voimakas väestönkasvu ja pula rakennustarvikkeista pahensivat entisestään tilannetta. Vuosina 1945-49 Tampereella kärsittiin sekä asunto- että tarvikepulasta.

Toinen kansademokraattisten valtuutettujen esillä pitämä aihe oli kaupungin työntekijöiden palkankorotukset. Skdl:n valtuutettujen linjana oli korottaa pienempiä palkkaluokkia. Kansandemokraatit kritisoivat pelkästään porvariryhmän kantoja ja hakivat omille ehdotuksilleen tukea sosiaalidemokraateilta. Tästä ei ollut kuitenkaan apua, sillä Skdl:n valtuutetut jätettiin yksin. Sosiaalidemokraatit ja porvarit sopivat yhdessä päätökset.