Tampereen Kauppaseura

Kauppaseuran toimintaa

Kauppaseuralla oli vahvat yhteydet kaupungin hallintoon. Kauppaseuran jäsen Axel Tammelander toimi vuosina 1902-1916 kaupungin rahatoimikamarin puheenjohtajana. Tätä virkaa on pidetty ainakin toiseksi tärkeimpänä asemana koko Tampereen hallinnossa, sillä rahatoimikamarin puheenjohtaja allekirjoitti kaikki kaupungin varojen käyttöä koskevat esitykset. Tämän ohella Tammelander oli varatuomari, pankinjohtaja ja Teiskolan suuren kartanon isäntä. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereen vapaakauppaoikeuksien päättyminen vuoteen 1905 oli Kauppaseuran huolenaiheena 1900-luvun alussa. Tampere oli lähes sata vuotta saanut nauttia etuoikeuksista, jotka toivat teollisuutta, väestöä ja kauppaa kaupunkiin. Teollisuusmiehet yrittivätkin pehmentää äkkinäistä etuisuuksien poistoa palkkaamalla kaksi helsinkiläistä huippujuristia ajamaan etuoikeuksien jatkamista. Jatkoa vapaakauppaoikeuksille ei kuitenkaan tullut.

Vuosisadan alussa Kauppaseura piti vihollisinaan Venäjän Karjalasta kotoisin olleita kauppiaita, joita vastaan se aloitti laajan propagandataistelun. Seurassa nähtiin, että nämä ns. "laukkuryssät" vahingoittivat sekä tamperelaisen liike-elämän taloudellisia etuja että myös muiden piirien enemmän vaalimaa suomalaisuusasiaa. Venäjän Karjalasta kotoisin olleiden kauppiaiden väitettiin harjoittavan kaupan ohella venäläismielistä agitointia. Ajan ristiriitaista asennetta itärajan molemmin puolin asuneita karjalaisia kohtaan korostaa se, että samaan aikaan "laukkuryssien" halveksinnan kanssa maan sivistyneistöpiireissä oli vallallaan karelianistinen innostus, joka etsi ja myös löysi mielestään aitoa suomalaisuutta ja sen kuvaa Itä-Karjalasta ja karjalaisesta ihmisestä.

Tampereen Kauppaseura edisti kaupallista toimintaa myös valtakunnallisella tasolla. Tärkitä tapahtumia olivat yleiset kauppiaskokoukset, joihin Kauppaseurakin lähetti edustustonsa. Tamperelaiset olivat näissä monesti eri linjoilla muiden kaupunkien edustajien kanssa. Ongelmia tuotti se, että Tampere oli poikkeuksellisen teollistunut kaupunki, jossa elinkeinoelämä toimi yhdessä sekä teollisuuden että kaupan edistämiseksi. Muita kaupunkeja kauppiaskokouksissa edustivat puhtaammin kaupalliset toimijat.

Kotimaisen tuotannon ja kaupan edistämiseksi järjestettiin vuonna 1913 valtakunnallinen Suomalaisen Työn Viikko. Tampereella tapahtuman järjestäjistä lähes kaikki olivat Tampereen Kauppaseuraan kuuluneita tehtailijoita ja kauppiaita. Viikon tarkoituksena oli lisätä kotimaisten tuotteiden kysyntää aikana, jolloin edullinen tuontitavara valtasi alaa Suomessa.

Todellinen kulttuuriteko Kauppaseuralta oli Tampereen Teatterin perustaminen, joka sai alkunsa Kauppaseuran taloudellisen tuen avulla vuonna 1904. Teatteri toimi ensin Raittiustalolla ja Seurahuoneella. Omat tilansa teatteri sai vuonna 1913, kun teatterille valmistui talo Keskustorin laitaan.

Kauppaseura oli harjoittanut jo perustamisestaan saakka kaupungin elinkeinoelämän valvontaa. Vuonna 1917 vahvistettu Kauppakamariasetus aiheutti sen, että kauppaseura sai antaa vastuun tästä viralliselle taholle. Tampereen kauppakamariyhdistys perustettiin 29.11.1917. Kauppaseuran oli vahvasti mukana uuden yhdistyksen perustamisessa.