Birger Federley (1874-1935)

Carl Birger Federley syntyi 17. 2. 1874 Helsingissä vanhaan, saksalaista tai sveitsiläistä alkuperää olleeseen sukuun. Hänen vanhempansa olivat nimituomari Carl Berndt Federley (1844-1906) ja Anna Maria Siren (1850-1915). Perheeseen kuului myös vuonna 1876 syntynyt tytär, Elsa (myöhemmin Sjöberg).

Birger Federley. Kuva: Daniel Nyblin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Birger Federley kävi koulunsa Helsingissä ja kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1892 Nya svenska läroverketista. Samana vuonna hän aloitti opiskelun Suomen Polyteknillisessä opistossa, josta valmistui vuonna 1896 arkkitehdiksi. Federley ryhtyi vuonna 1898 piirtämään Lars Sonckille ja samana vuonna he perustivat yhdessä toimiston Helsinkiin ja syksyllä toimintaa laajennettiin avaamalla sivuosasto Tampereelle. Yhteistyö Sonckin kanssa jäi lyhyeksi ja Federley perusti Tampereelle oman "arkkitehtuuriatelierin" ja syyskuussa 1898 hän muutti Tampereelle.

Federley avioitui vuonna 1902 viipurilaisen Gertrud Helene Paciuksen (1881-1959) kanssa. Perheeseen syntyi kaksi lasta Ann-Mari ja Berndt. Vuonna 1907 perhe muutti uuteen Federleyn piirtämään Tampereen Osake-Pankin taloon, jossa perhe asui kaksikymmentä vuotaa. Myös Federleyn toimisto sijaitsi samassa rakennuksessa.

Arkkitehti Federleyn luonnetta on kuvailtu hillityksi ja ystävälliseksi. Alaisiaan kohtaan Federley oli vaativa mutta myös ymmärtäväinen. Federleyn ulkoisesta olemuksesta huokui rauhallisuus ja hän esiintyi aina hyvin huolitellusti pukeutuneena. Siisteydestä kertoo myös tieto, jonka mukaan Federleyllä oli tapana vaihtaa paitaa kolme kertaa päivän aikana. Vaikka Federleyn luonne olikin hillitty, tarpeen vaatiessa hänestä löytyi myös särmää. Tästä kertoo se, että kun Palanderin talon piirustuksia muutettiin ja talon toinen puolisko rakennettiin vuonna 1905 arkkitehti Vihtori Heikkilän piirustusten mukaan, Federley nosti oikeusjutun piirustustensa luvattomasta muuttamisesta.

Federley oli myös merkittävä kunnallispoliitikko. Vuodet 1900-1901 hän toimi kaupunginarkkitehtinä. Vuosina 1903-1913 Federley oli rahatoimikamarin jäsen, kansalaissodan aikana, huhtikuussa 1918, Federley toimi rahatoimikamarin puheenjohtajana. Kaupunginvaltuustossa Federley oli toistakymmentä vuotta (1910-1921) ja hänet valittiin asiantuntijaksi eri komiteoihin sekä Tampereen kaupungin edustajaksi useille kaupunkipäiville. Syksyllä 1910 Federley matkusti yhdessä kauppias Nikolai Tirkkosen kanssa rahatoimikamarin valtuuttamina edustajina Lontooseen, anomaan Tampereen kaupungille lainaa paikalliselta pankilta. Pankki myönsikin huomattavan obligaatiolainan. Federley oli mukana myös evankelisluterilaisten seurakuntien toiminnassa. Hänet valittiin Johanneksen kirkon rakennuskomiteaan ja myöhemmin kirkon rakennustyötä valvovaksi arkkitehdiksi. Kirkkohallintokunnan jäsenenä Federley toimi noin kymmenen vuotta.

Federley kuului Tampereen Taideyhdistykseen, jonka puheenjohtajanakin hän toimi vuosina 1909-1915. Vuonna 1913 Federley sai suunnitellakseen kaupungin ensimmäisen monumentaaliveistoksen, Emil Wikströmin Pohjan neidon, veistos- ja suihkukaivoryhmän allas- ja kaiderakennelmat.

Tampereen Teknillisessä seurassa Federley oli keskeisiä henkilöitä ja vuonna 1919 hänet kutsuttiin seuran kunniajäseneksi. Federley oli vapaa-aikanaan innokas purjehtija ja Tampereelle muutettuaan hän liittyikin Näsijärven Purjehdusseuraan, jonka kunniajäsenyyden hän sai vuonna 1919. Federley oli vuodesta 1934 myös Tammerfors Konversationklubbin kunniajäsen.

Vuosisadan alussa Federleyn tyyli oli jugendia mutta Ensimmäisen maailmansodan jälkeen hän siirtyi klassilliseen tyylin ja samalla uusiin tehtäviin: liiketalojen ja korkeatasoisten huviloiden tilalle tulivat muun muassa työväen asuinrakennukset. Federley toimi vuosina 1913-1923 huoneenrakennus- ja perustamisopin opettajana Tampereen teknillisessä opistossa. Vuosina 1923-1933 hän oli Teknillisen oppilaitoksen rakennusopin yliopettaja. Federley matkusteli paljon ulkomailla ja usein matkat olivat opintomatkoja. Suurin osa hänen matkoistaan suuntautui Pohjoismaihin ja Saksaan. Vuoden 1918 tapahtumien jälkeen Federley joutui matkustamaan ulkomaille terveydellisistä syistä. Vuoden 1918 tapahtumien aiheuttama järkytys oli horjuttanut Federleyn terveyttä ja hänen luomisvoimansakin alkoi sodan jälkeen vähitellen heikentyä. Federleyn toimisto pyöri tästä huolimatta täydellä teholla ja monia huomattaviakin rakennuksia piirrettiin vanhalla rutiinilla.

Vuonna 1934 Federley jätti Tampereen ja muutti Helsinkiin, jossa hänen molemmat lapsensa asuivat. Federley kuoli 29.3.1935 kuudenkymmenenyhden vuoden ikäisenä. Hänet on haudattu Helsingin uudelle hautausmaalle.

Birger Federleyn piirtämät Palanderin talon piirustukset vuodelta 1900. Kuva: Maistraatin piirustusarkisto, Tampereen kaupunginarkisto.

Federleyn suunnittelemia rakennuksia Tampereella ja ympäristössä.

Näiden lisäksi Federley suunnitteli useita kesähuviloita ja tehdasrakennuksia.