etusivu
info
haku
muistatko?

VALTA 1900-1918

KANSALAIS-
YHTEISKUNTA


TAPAHTUMAT

Teksti Tuomas Hoppu

Tampere ensimmäisen maailmansodan aikana 1914-17

[Tampere I maailmansodassa] [Haavoittuneiden auttaminen] [Kaupunki maksoi majoituksen]
[Työttömyys vaihtui valtion töihin] [Vallankumouksen vaikutus Tampereella]

Venäjän keisarikunta joutui mukaan 1. maailmansotaan 1.8.1914. Ensimmäisiä näkyviä vaikutuksia Tampereella olivat kaupunkia kohdannut suuri työttömyys sekä venäläisten joukkojen siirrot. Jo 6.8. Tampereelle saapui 1688 miestä 14. suomenmaalaisesta tarkka-ampujarykmentistä, jotka nimestään huolimatta olivat venäläisiä joukkoja. Joukot majoitettiin samana vuonna rakennettuihin Kalevankankaan hautausmaata vastapäätä sijainneisiin kasarmeihin. Osia mainitusta rykmentistä oli saapunut Tampereelle jo huhtikuussa 1914. Kokonaisuudessaan rykmentti matkusti Suomesta rintamalle jo syyskuun alussa 1914.

Venäläisiä kohtaan tunnettiin myötätuntoa vielä sodan alkuvaiheessa. Elokuun alussa 1914 Venäjän leskikeisarinna Maria Fedorovna matkusti Tampereen kautta Pietariin. Rautatieasemalla häntä vastassa oli sotilasviranomaisten lisäksi suuri joukko kaupunkilaisia. Keisarinnan vaunu kukitettiin ja hänelle laulettiin. Vastaanotto oli innostunutta.

Tampereen kirkoissa kuulutettiin 30.8.1914 keisari Nikolai II:n julistus, jossa tarjottiin suomalaisille mahdollisuus lähteä vapaaehtoisina Venäjän armeijaan. Samalla kertaa luettiin myös Hämeen läänin kuvernöörin R. Spåren ilmoitus, jonka mukaan oppikoulun suorittaneilla suomalaisilla oli mahdollisuus pyrkiä sodan ajan upseerikouluihin. Molemmat julistukset saavuttivat sotahuuman vallassa vastakaikua myös Tampereella. Yli kolmekymmentä tamperelaista liittyi Venäjän armeijaan vapaaehtoisina, melkein kaikki heti syksyllä 1914.

Satakunnan laivastoa Pyhäjärvellä

Venäläisten maajoukkojen lisäksi Tampereelle oli sijoitettuna myös laivaston joukkoja. Tämän Satakunnan laivaston pääosat toimivat Näsijärvellä, mutta myös Pyhäjärven puolelle oli sijoitettuna joitakin pienempiä aluksia. Pyhäjärven aluksia kuvattuna Laukontorin rannassa lokakuussa 1916. Kuva: Atelier Laurent, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Venäläisiä joukkoja oli sijoitettuna Tampereelle koko sodan ajaksi. Tämä johtui lähinnä siitä syystä että pelättiin saksalaisten maihinnousua Suomeen ja Tampereella oli suuri merkitys liikenneyhteyksien risteyspaikkana. Osa joukoista oli vanhemmista ikäluokista muodostettuja nostoväkijoukkoja, jotka vartioivat rautateitä. Tampereella oli myös sapööri- eli pioneerijoukkoja sekä tykistöä. Erikoisin yksikkö oli pääosin Näsijärvelle 1916 muodostettu Satakunnan laivasto.

Venäläisvallan puristuksesta huolimatta jääkäriliike ei Tampereella saanut suurempaa kannatusta. Värväreitä oli alueella liian vähän. Suurinta kannatusta jääkäriliike sai Tampereen teknillisen osaston oppilaiden joukossa. Oppilaista suuri osa katosi kevättalvella 1916 Saksaan. Heidän joukossaan oli myös viimeisenä jääkäreistä elossa ollut Väinö Valve. Silti Tampereellakin osoitettiin tyytymättömyyttä venäläisiä kohtaan. Varsinkaan lehtikirjoitukset eivät aina miellyttäneet venäläisiä johtaen Tammerfors Nyheter-lehden lakkauttamiseen huhtikuussa 1916. Kansan Lehdelle ja eräille muille lehdille tuomittiin puolestaan sakkoja.

 
kaupunki 1900-18 työ 1900-18 arki 1900-18 liikkuminen 1900-18 kulttuuri 1900-18 valta lyhyesti valta 1870-1900 valta 1918-1940 valta 1940-1960