Ensimmäisen maailmansodan syttyminen toi työttömyyden kaupunkiin

Elokuun alussa 1914 Venäjä joutui mukaan ensimmäiseen maailmansotaan ja Suomessa tämä aiheutti aluksi merkittäviä häiriöitä talouselämässä. Eräillä työmailla työt pysähtyivät kokonaan, toisissa irtisanottiin väkeä ja joissakin rajoitettiin työaikaa 3-5 päivään viikossa. Jo elokuussa tilanne muodostui pahaksi, sillä kun heinäkuussa oli kaupungin työnvälitystoimistossa ollut vain 40 miespuolista työnhakijaa, nousi luku elokuussa jo yli kolmensadan.

Työnvälitystoimisto piti jo 17.8.1914 kokouksen uhkaavan tilanteen johdosta ja sen ehdotuksesta perustettiin kaupunkiin työttömyyskomitea, joka tunnettiin työnvälitystoimiston lisätyn johtokunnan nimellä. Kaupunki ryhtyikin toimiin työttömyyden helpottamiseksi, mutta nämä ns. hätäaputyöt saivat lisätyn johtokunnan taholta ankaraakin kritiikkiä osakseen ja mm. vaadittiin koko hätäapunimityksen lakkauttamista ja näiden töiden teettämistä kaupungin vakinaisina töinä:

Tammerkosken perkausta 1900-luvun alussa. Vaikka kuvassa ei olekaan kyse 1. maailmansodan aikaisista hätäaputöistä tyttömyyden lieventämiseksi, sota-ajan työmaat olivat samankaltaisia. Väkeä koottiin esim. viemäri- tai tienrakennustöihin isoin joukoin. Kuva: Werner Maurtiz Gestrin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

"Tällaisen muutoksen johtokunta on katsonut tarpeelliseksi sen tähden, että hätäaputyö nimitys sellaisenaan on kunnollista työmiestä nöyryyttävä ja omansa työväkeen juurruttamaan sellaisen käsityksen, ettei tällaista työtä ole tarvis tehdä samalla ahkeruudella eikä huolellisuudella kuin oikeata vakinaista työtä. Tämä käsitys lieneekin johtanut siihen, että hätäaputöitä todellisuudessa tehdään melkoista pienemmällä tarmolla ja joutuisuudella kuin kunnan muita töitä ja tulevat ne sen tähden, alennetuista palkoista huolimatta, kunnalle epätaloudellisemmiksi kuin nämät."

Suurin ongelma oli kuitenkin se, että huolimatta lisätyistä kunnantöistä työttömien määrä pysyi korkeana. Lokakuun alussa ilmoitettiin työttömyystoimistossa olevan 256 mies- ja 57 naispuolista työnhakijaa. Kun vielä suurin kaupungin teettämistä töistä - Kuninkaankadun viemärityöt - lähenivät loppua, oli tarpeen ryhtyä uusiin julkisiin töihin. Monenlaisia ehdotuksia lisätty johtokunta kaupungin johdolle tekikin. Näihin kuuluivat mm. Pirkkalan valtatien (nykyinen Pirkankatu) kuntoon laittaminen Kauppakadun päästä länteen päin, soittolavojen rakentaminen kaupungin puistoihin sekä Aleksanterin urheilukentän korjaustyöt.

Arvellen tällaisten ehdottujen asioiden merkitsevän ainoastaan väliaikaista helpotusta tilanteeseen, tehtiin myös kauaskantoisempi ehdotus. Kaupungin työväkeä olisi kiinnitettävä maanviljelykseen siten, että heille vuokrattaisiin pitkäaikaisella sopimuksella viljelypalstoja Hatanpään alueelta. Sinne he sitten voisivat kaupungin antamien lainojen turvin rakentaa omia asumuksiaan. Tällainen Hatanpään torpparialue jäi kuitenkin syntymättä. Valtuusto myönsi kuitenkin 6.10.1914 Hatanpään hoitokunnan käyttämään enintään 10 400 markkaa kartanon ylimääräisiin töihin.