Tampereen NNKY

Tampereen Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys syntyi osaksi maailmanlaajuista liikettä, joka sai alkunsa Englannissa 1800-luvun puolivälin jälkeen. Tampereen paikallisyhdistys perustettiin 6.2.1903 ja sen, kuten koko NNKY:n, tarkoituksena oli perustamispöytäkirjan mukaisesti "työskennellä nuorten naisten hengelliseksi hyväksi ja edistää nuorten naisten parasta siveellisessä, henkisessä ja yhteiskunnallisessa suhteessa." Tampereen NNKY:n keskeisimpänä tavoitteena oli paitsi muodostaa kristillinen sisarliitto nuorten naisten keskuudessa myös työskennellä toisten pelastamiseksi. Jälkimmäiseen tavoitteeseen pyrittiin ajamalla lasten oikeuksia, ohjaamalla nuoria maalta kaupunkiin muuttaneita tyttöjä ja tekemällä lähetystyötä sekä kotimaassa että ulkomailla.

Tampereen NNKY toimi aina vuoteen 1915 asti kaksikielisenä, mutta suomenkielistä toimintaa oli koko ajan huomattavasti ruotsinkielistä enemmän. NNKY:n jäsenistö koostui suurelta osin sivistyneistöstä. Kaksikielisyyden ansiosta mukana oli varsinkin ruotsinkielistä sivistyneistöä, jota ei muissa kirkollisissa yhdistyksissä ollutkaan. Vuonna 1905 puolet jäsenistä kuului sivistyneistöön, neljäsosa tehtaalaisiin, kymmenesosa käsityöläisiin ja loput porvareihin, palvelijoihin ja sekatyöväestöön. Toiminta jaettiin yhdistyksen sisäiseen eli varsinaisille jäsenille tarkoitettuun toimintaan ja yleiseen toimintaan, johon saattoi osallistua kuka tahansa. Lisäksi yhdistykset jäsenet jaettiin vastuunalaisiin ja tavallisiin jäseniin, jolloin vastuunalaiset erityisesti sitoutuivat toimimaan yhdistyksen hyväksi.

Tässä Turkuun lähetetyssä kortissa on Tampereen NNKY:n lastenosaston lapsia vuodelta 1914. Vapriikin kuva-arkisto.

Jäsenten toimintaa oli yhdistyksen ensimmäisistä vuosista lähtien muun muassa raamattukeskustelu ja -lukupiirit, rukouskokoukset, ompeluseurat sekä voimistelu- ja toveri-illat. Lisäksi perustettiin kuoro ja kirjasto, jotka nekin tähtäsivät jäsenten virkistämiseen ja Jumalan valtakunnan asian levittämiseen. Yleistä toimintaa edustivat heti vuodesta 1903 lähtien kaksi lasten- ja nuortenosastoa, jotka kokoontuivat viikoittain hengellisen ja kasvattavan ohjelman ja käsitöiden merkeissä. 3-15-vuotiaita tyttöjä tuli osastoihin niin paljon, että suomenkielinen osasto oli pian jaettava kolmeen osaan. Tämä tyttöjen kerhotyö oli Tampereella hyvin merkittävää, sillä lapsia tuli näihin kaupungin ensimmäisiin kerhoihin jo ensimmäisinä vuosina useita satoja. Vuonna 1912 perustettiin lisäksi nuorille eli 15-21-vuotiaille tytöille oma osastonsa, Kipinät.

Muuta yleistä toimintaa oli esimerkiksi kutsuillat oppikoululaisille, palvelijattarille, sairaanhoitajille tai rippikoululaisille, varainkeruuiltamat, lähetystyö sekä kukkaislähetys, joka piristi kukkasin sairaita sekä kodeissa että sairaalassa. Vuonna 1906 perustettiin Koti maalta kaupunkiin muuttaneille nuorille tehtaantytöille ja Kodin suosion vuoksi perustettiin vuonna 1913 Koti II, jolloin näihin kahteen asuntoon mahtui yhteensä 50 tyttöä. Näissä kodeissa järjestettiin raamattupiirejä, käsityö- , luku-, ja lauluiltoja ja erilaisia kursseja muun muassa kaunokirjoituksesta.

Vuodesta 1907 alkaen NNKY piti yllä matkustajakotia yhdessä Nuorten Miesten Kristillisen Yhdistyksen ja Kaupunkilähetyksen kanssa. Tämä Osakeyhtiö Emmaus saavutti erittäin suuren suosion ja niinpä siihen liitettiin useana vuonna lisähuoneita ja esimerkiksi vuonna 1913 siellä oli yhteensä 42 huonetta. Noususuhdanne jatkui aina vuoteen 1918 saakka, jolloin sota esti matkustajakodin toiminnan. Sodan loputtua Emmauksen suosio kuitenkin jatkui.

NNKY:n merkitys vuosisadan alun Tampereella voidaan nähdä paitsi edellä mainittujen toimintamuotojen kautta myös vapaakirkollisten ja kirkollisten piirien toisiinsa lähentämisessä. Yhdistyksessä oli nimittäin mukana myös vapaakirkolliseen toimintaan osallistuneita. Vuoteen 1917 mennessä Tampereen NNKY:n työ oli saatu erittäin hyvin käyntiin ja jäseniä yhdistyksellä oli yhteensä 407. Työmuotoja oli monia ja niitä jatkettiin aktiivisesti. Vuoden 1918 tapahtumat loivat varjon myös NNKY:n toimintaan, mutta toisaalta sodan vuoksi oli myös kehitettävä uusia toimintamuotoja.