etusivu
info
haku
muistatko?

TYÖ 1918-1940

TEHTAAT

Metalli





Metalliteollisuus Pirkanmaan teollisuushistoria Akselissa
Teksti Jarmo Peltola

Metalliteollisuus 1918-1940

Moderni yhteiskunta tarvitsi koneita. Tampereen metalliteollisuutta on monesti vähätelty, mikä johtuu osittain siitä, että metalliteollisuus on jäänyt vain tekstiiliteollisuuden varjoon. Kaupungin suurimmat metallitehtaat olivat jo 1860-luvulla perustettu Tampellan konepaja, Ensimmäisen maailmansodan ja Venäjän armeijan varustamisen myötä kasvanut Lokomo ja vuonna 1933 Kone ja Teräksi nimensä muuttanut Sommers, af Hällström & Waldens (Tampereen konetehdas). 1930-luvun lopulla kaupunkiin siirtyi myös myöhemmin Valmet-konserniin liitetty Valtion lentokonetehdas. Yhteistä näille suurille tehtaille oli että kaikkien keskeiset tuotteet olivat kulkuvälineitä: Lokomo ja Tampella toimittivat vetureita Valtion rautateille, Tampereen konetehdas valmisti rautatievaunuja ja laivoja ja Kone ja Terä nimellä polkupyöriä. Lentokonetehdas tuotti luonnollisesti lentokoneita.

Kone ja Terä OY:n konepaja

Kone ja Terä Oy:n konepajassa.
Kuva: Mauno Mannelin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Metalliteollisuuden osuus kaupungin teollisuustyöpaikoista vaihteli koko 1920-luvun ja 1930-luvun alun aikana runsaat yhdentoista ja neljäntoista prosentin välillä. Vaikka osuus kasvoikin hitaasti, metalliverstaat ja pajat tarjosivat 1930-luvun lopulla työpaikkoja enemmän kuin aikakauden alussa. Kasvu oli 1300 työpaikkaa.

Vuosi 1920 1926 1930 1938
Työntekijöitä 1711 1573 1816 3100
Osuus kaupungin teollisuustyöntekijöistä 13,6% 11,2% 13,6% 16,2%

Keskisuuria pajoja oli useita: Arvi A Ahlqvistin konepaja, Radiator Oy ja Dunderberg Oy. Tampereeseen liitetyllä Epilän alueella sijaitsi kolme keskisuurta pajaa: Ab Exelsior Oy, Epilän konepaja Oy ja Epilän Sahaterä Oy. Exelsior kasvoi 1930-luvun lopulla huomattavaksi konepajaksi, sillä se työllisti yhteensä 175 työntekijää. Kaupungin suurilla tekstiilitehtailla oli lisäksi huomattavan suuret korjausosastot. Esimerkkeinä yli sata henkeä (1926) palkannut Finlaysonin korjauspaja ja 70 työntekijää (1926) työllistänyt Tampellan pellavatehtaan korjauspaja.

Lamakausi merkitsi vaikeuksia monille metallitehtaille. Tampellan veturitilaukset loppuivat ja uusia tuotteita piti löytää tilalle. Tehtaalla työskenneltiin vajaata työviikkoa. Tampereella sijaitsi kolme sahanteriä ja sirkkelinteriä valmistanutta yritystä, joiden toiminta kärsi sahateollisuuden aallonpohjasta.

Merkittäviä tamperelaisia metalliteollisuuden yrityksiä:

Tampellan konepaja
Lokomo
Kone ja Terä Oy
Valtion lentokonetehdas
K.F. Dunderberg
A. Arvi Ahlqvist
Tampereen naulatehdas Oy
Oy Radiator
Suomen sahanterätehdas Oy
Grundström/Kaipio Oy
Tampereen autokoritehdas oy (1924)
Ab Exelsior Oy
Epilän konepaja Oy
Oy Sahanterä
Oy Pyörä

 
koski 1918-1940 kaupunki 1918-1940 arki 1918-1940 valta 1918-1940 liikkuminen 1918-1940 kulttuuri 1918-1940 työ lyhyesti työ 1870-1900 Työ 1940-1960 Työ 1900-1918