Oy Sahanterä

Tehtaan perustaminen ja varhaisvaiheet

Forssan kautta Tampereelle tullut Helsingin Teknillisen koulun käynyt Sixtus Syrjänen perusti vuonna 1910 kunnallisneuvos Otto Thunebergin kanssa Oy Sahanterän Epilään. Ennen Sahanterän perustamista Sixtus Syrjänen toimi Tammelan konepajalla (myöh. Kone ja Terä) piirustuskonttorissa. Tammelan Konepajassa Sixtus Syrjänen perehtyi terien valmistukseen suunniteltuaan koneet tehtaan teräosastoa varten. Sahateollisuus eli vuosisadan vaihteessa voimakasta nousukautta, ja tästä syystä kehäsahan- ja sirkkelinterillä alkoi olla menekkiä kotimaan markkinoilla. Terien mallit saatiin alan ulkolaisista ammattilehdistä.

Sixtus Syrjänen oli muuttanut jo vuonna 1906 Epilään, jossa sai yhtiökumppanikseen kunnallisneuvos, maanomistaja Thunebergin. Tehdas perustettiin Thunebergin maille. Sahanterän osakkaiksi tuli muutamia paikallisia henkilöitä ja tehtaan työntekijöitä. Alkuvuosina oli toiminnassa vaikeuksia mm. lakkoilua. Tilanne oli sikäli eriskummallinen, että lakkoilijat olivat osallisina yrityksessä. Osakeyhtiö aloitti noin 10-20 hengen voimin. Tehdas kasvoi muutamien vuosien kuluessa, ja ensimmäinen maailmansota vilkastutti erityisesti vientiä Venäjälle. Jo vuonna 1917 tehdasrakennusta laajennettiin. Oy Sahanterän naapurina Epilässä toimi Epilän Konepaja Oy, jota Sixtus Syrjänen oli perustamassa vuonna 1911. Myös Otto Thuneberg oli hankkeessa mukana.

Vuoden 1918 Kansalaissodassa Sahanterän konttorirakennus ja varastosuojat paloivat. Samoin kävi Konepajan tehdasrakennukselle sekä isännöitsijän talolle. Taisteluja käytiin Epilässä 29.3.1918, jolloin valkoiset hyökkäsivät Lamminpään ja Lielahden suunnilta Epilään. Sodan jälkeen Sahanterä rakennutti uudet toimitilat Epilän Konepajan kanssa.

Tärkeimmät tuotteet

Oy Sahanterän tärkeimpiä tuotteita ovat olleet kehäsahat ja sirkkelit. Tuotantoa kehitettiin jatkuvasti, koska markkinoille tuli vuosikymmenten kuluessa uudenlaisia materiaaleja kuten ruostumaton ja haponkestävä teräs. Oy Sahanterän tärkeimpiä asiakkaita ovat olleet sahalaitokset ja teollisuus. Tehtaalla valmistettiin myös pilkkomiskoneen teriä. Vuonna 1930 Oy Sahanterä aloitti viilojen valmistuksen. Tällöin tehdas työllisti 32 henkilöä. Sahanterä oy koulutti itse omia työntekijöitään. Sixtus Syrjäsellä tehtaanjohtajana oli koko ajan tärkeä rooli myös tuotekehittelyssä.

Pula-ajan rakennustöitä

1930-luvun alkupuolen pulavuosina tehtaan tuotantoa jouduttiin supistamaan ja väkeä vähentämään, kaikille ei riittänyt töitä. Sixtus Syrjänen järjesti työntekijöilleen väliaikaisia työtehtäviä. Hän ryhtyi suunnittelemaan talonsa Rauhanlinnan puistoon puutarhaa, johon rakennettiin roomalaismallinen betoninen puolipyöreä paviljonki. Porin radan ratapenkan rakennustöiden yhteydessä, oli metsikössä olevan rotkon pohjalle kertynyt vettä, josta Syrjäsen ideoimana muodostettiin idyllinen lampi, jonka yli rakennettiin takorautainen kaarisilta. Syrjäsen puutarhan rakennustöihin osallistui kymmenkunta miestä. Kun tehtaalla tuli paremmat ajat, miehet siirtyivät takaisin tehtaalle. 1930-luvun lopussa Oy Sahanterä työllisti 69 henkilöä.