Tampereen Kilpa-Veljet (TK-V)

Vuonna 1929 perustettu urheilun monitoimiseura Tampereen Kilpa-Veljet otti jääkiekon mukaan toimintaansa vuonna 1944. Jääpallo vaihtui jääkiekkoon ja ensimmäinen vuosi keskityttiin pelkästään harjoitteluun. Maaliskuussa 1945 ( 8.3.1945 ) TK-V pelasi ensimmäisen virallisen jääkiekko-ottelun kaupunkisarjassa, kun vastaan asettui TBK. Kovasta yrityksestä huolimatta ottelu päättyi TBK:n voittoon 3-1. TK-V oli ensimmäinen TUL:n seura, joka otti jääkiekkoilun ohjelmaansa, joten TK-V:n ainoan maalin laukonut Pekka Tuominen ampui siis paitsi seuransa myös TUL:n ensimmäisen virallisen maalin jääkiekko-ottelussa.

TK-V lähti mukaan Suomi-sarjaan, johon myös muut uudet TUL:n seurat osallistuivat. Oman liiton joukkueet kärsivät TK-V:lle rökäletappioita, mutta ns. porvariseuroille vastaavasti hävittiin. Yhteistoiminta kahden suuren urheiluliiton välillä katkesi jääkiekkoilussa ja TK-V:n ja muiden "työläisporukoiden" oli toistaiseksi tyytyminen TUL:n mestaruussarjaan. Alkuun päästyään tehdaskaupungissa riitti yleisöä "työläisjoukkueelle"– kannatuspohja oli valmiina – ja TK-V nousi Ilveksen ja TBK:n rinnalle suosituksi joukkueeksi. Heti alusta alkaen oli tarkoituksena panostaa myös juniorityöhön ja tätä kautta itse kasvattaa tulevat edustuskiekkoilijat. Talvi talvelta enemmän ja enemmän nuoria suuntasi jääkiekkoharrastuksen pariin ja jo vuonna 1948 TK-V:n nuortenjoukkue otti ensimmäisen piirinmestaruutensa. Juniorityö oli saanut menestyksekkään alun.

Railakkaan kotiyleisön edessä oli ilo pelata. Kuva: R. Branthin, M.L.Laitinen, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Seuran debyytti Suomen mestaruussarjassa vuonna 1951 jäi ranskalaiseksi visiitiksi ja vauhtia jouduttiin hakemaan Suomi-sarjasta kahden vuoden ajan. 1954 palattiin takaisin pääsarjaan neljäksi vuodeksi menestyksen antaessa vielä odottaa itseään. Taas meni yksi kausi uskon hakemisessa Suomi-sarjasta 1958, mutta jo seuraavana vuonna TK-V palasi mestaruussarjaan menestys mielessä. Sarjapaikan vakiinnuttaminen ei enää riittänyt tavoitteeksi vaan nyt haluttin jo menestystä mitalien muodossa. Sarjakausi –59 toikin TK-V:n palkintokaappiin seuran ensimmäiset mitalit, hopeiset sellaiset naapuri Tapparan viedessä kultamitalit. Vuonna 1960 mitalitili kasvoi pronssimitaleilla, kun historiallisesti koko mitalikolmikko tuli Tampereelta (1.Ilves, 2.Tappara ja 3.TK-V)!

Ensimmäisen maaotteluedustajan TK-V sai liukkaista liikkeistään tunnetusta Pentti Toivosesta. Hän teki seuransa kiekkohistoriaa tulemalla valituksi maaotteluun Neuvostoliittoa vastaan. Kuuluisa vastustajien "naruttelija" kuului reilusti hävityssä ottelussa leijonien parhaimmistoon. Arvokisoissa TK-V:n värejä edusti ensimmäisen kerran hyökkääjä Reino Rautanen Tukholman maailmanmestaruuskisoissa vuonna 1954. 1950-luvun puolivälin jälkeen alkoi edustusjoukkueessa heidän lisäkseen esiintyä yhä useampia maajoukkuemiehiä, mikä osaltaan todisti joukkueen tason noususta. Maalivahti Martti Virhimo, Aaro Nurminen ja ennenkaikkea jo 16-vuotiaana leijonissa debytoinut Heino Pulli olivat näitä uusia tamperelaisia maajoukkuekiekkoilijoita.

Tiukkaa vääntöä vuoden 1959 mestaruusottelussa. Tappara osoittautui Koulukadun kiekkopyhätössä vahvemmaksi, mutta TK-V otti seurahistorian ensimmäisen mitalinsa. Kuva: R. Branthin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

TK-V:n kuuluisat Pullin veljekset Kalevi ja Heino liityivät edustusjoukkueeseen 1950-luvun alkupuolella esiinnyttyään sitä ennen varsin mallikkaasti nuortenjoukkueessa. Molemmat veljekset pääsivät urallaan myös maajoukkueeseen ja pelasivat komeat urat. Varsinkin Heino "Hepa" Pullista tuli todellinen legenda, eikä vähiten hänen mahtavan laukauksensa ansiosta. Hurjimman tarinan mukaan H. Pulli olisi kerran ampunut jopa Koulukadun kentän päätylaidan läpi. Jääkiekkolehden (nro 1/2002) haastattelema Pulli itse sanoo kovan ja tarkan laukauksensa salaisuutena olleen kova harjoittelun: -Nekalan kartanon pihalla vetelin joka kesä tuhansia vetoja kovalevyltä, pääasiassa rannelaukauksia. "Hepa" pelasi koko uransa suoralapaisella mailalla ja tekikin paljon maaleja myös rystylaukauksella: -suoralapainen maila oli kaikkein paras. Sillä pystyi laukomaan lujaa molemmilta puolilta. Teinkin lähes puolet maaleistani rystyltä. Vuoden 1960 olympialaisiin valittu Heino Pulli oli TK-V:n ensimmäinen olympiakiekkoilija ja hän suoriutuikin kisoista komeasti: 6 ottelua tehoilla 6 + 5. Kaikkiaan tämä koko uransa kasvattajaseurassaan pelannut hyökkääjä pelasi kahdet olympialaiset ja seitsemät MM-kilpailut maaotteluja kertyen yhteensä 118. Heino Pulli on edelleen kaikkien aikojen maajoukkuetilastossa viidenneksi paras maalintekijä 64 täysosumallaan. Tämä kertaalleen myös Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi valittu mestarikiekkoilija oli todellinen TK-V:n johtotähti ja oman aikansa ykköstähtiä suomalaisessa jääkiekkoilussa.

TK-V:n noustua vuonna 1959 takaisin Suomen mestaruussarjaan joutui se urheilupolitiikan pelinappulaksi. Urheiluliittojen yhteistoiminta katkesi ja TUL julisti jyrkän kiellon joukkueidensa pelaamiselle yhteisessä SM-sarjassa. TK-V:n pelaajat eivät halunneet seuralleen vaikeuksia ja suunnittelivat uuden seuran perustamista. Koko ison urheiluseuran suuri enemmistö oli kuitenkin kiekkoilijoiden takana tukemassa heitä. Kiekkoilijoita tuettiin ja heidän haluttin pelaavan SM-sarjaa TK-V:n nimissä ja väreissä. Joulukuussa 1959 episodi päättyi seuran erottamiseen Työväen Urheiluliitosta. Vain 15 vuotta aikaisemmin Usko Teromaan ja muutaman muun aktiivisen toiminnan ansiosta alkanut pienimuotoinen jääkiekkoharrastus oli tässä ajassa noussut näin merkittävään asemaan omassa seurassaan ja lajiliittojen kiistakapulana. Jääkiekko oli 1960- lukua lähestyttäessä saavuttanut tukevan aseman ja menestystä oli alkanut hiljalleen tulla. Tästä oli hyvä jatkaa ensimmäisen Suomen mestaruuden tavoittelua.