Tamperelainen urheilu 1940-1960

Urheiluinnostus kasvaa sodan jälkeen

Sodan jälkeen suomalainen urheiluelämä ja seuratoiminta alkoivat hiljalleen nousta. Urheiluinnostus kasvoi sotien jälkeisinä vuosina - uusia seuroja perustettiin ja vanhojen seurojen jäsenmäärä lisääntyi. Tampereellakin urheiluseurojen jäsenmäärä kasvoi noin 13 000:sta 24 000:ään vuosien 1945 ja 1955 välisenä aikana. Tämän jälkeen jäsenmäärän kasvu hidastui, kunnes se taas 1960-luvun lopulla lähti uudelleen nousuun. Urheiluinnostusta olivat omiaan nostattamaan myös Helsingissä 1952 pidetyt olympialaiset. Olympiakisat olivat suuri tapahtuma Suomessa, ja tästä olympiahuumasta pääsivät myös tamperelaiset osaksi. Tampereella järjestettiin jalkapallon alkusarjan otteluita mukaanlukien jännitysnäytelmän tarjonnut Neuvostoliitto-Jugoslavia-ottelu.

Neuvostoliiton ja Jugoslavian välinen ottelu oli jännitysnäytelmä vailla vertaa. Jugoslavia johti 15 minuuttia ennen loppuvihellystä 5-1, mutta ottelu päättyi kuitenkin tasatulokseen 5-5. Sääntöjen mukaisesti järjestettiin kahden päivän kuluttua uusintaottelu, ja tämä kuvassa näkyvä uusintaottelu olikin sitten Jugoslavian hallintaa maalein 3-1. Kuva: Ensio Kauppila, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

1940- ja 50-lukujen suomalaista urheilua hallitsi kuitenkin edelleen vahvasti kahtiajako Työväen Urheiluliiton (TUL) ja Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton (SVUL) leireihin. Urheilun poliittinen kahtiajako ilmeni käytännön tasolla muun muassa siten, että eri liittoihin kuuluvat seurat eivät saaneet järjestää yhteisiä kilpailuja eivätkä eri liittoihin kuuluvat urheilijat kilpailla keskenään. Liitot solmivat kuitenkin keskenään yhteistyösopimuksia, jotka koskivat lähinnä kansainvälistä edustusta, mutta myös yhteistä kilpailutoimintaa. 1950-luvulla TUL alkoi suunnitella Suomen urheilujärjestöjen yhdistämistä yhdeksi valtakunnalliseksi keskusliitoksi. Suhtautuminen valtakunnanliittohankkeeseen vaihteli myös sosiaalidemokraattisen puolueen sisällä, ja 1950-luvun puolivälistä lähtien valtakunnanliittohanke alkoi yhä tiiviimmin olla osa sosiaalidemokraattien sisäistä suuntataistelua. Lopputuloksena oli valtakunnanliittohankkeen kariutuminen ja TUL:n rivien hajoaminen. TUL:ssa valtakunnanliittoajatusta ajaneet erosivat liitosta ja perustivat 1959 oman valtakunnallisen liiton, Työväen Urheiluseurojen Keskusliiton (TUK).

Tampereella näkyvin seuraamus tästä kaikesta oli Tampereen Kilpa-Veljien (myöhemmin KOO-VEE) ero TUL:sta. Sosiaalidemokraattisen puolueen linjariidan aikana TUL irtisanoi yhteistyösopimuksensa SVUL:n kanssa. Tampereen Kilpa-Veljet oli päässyt jääkiekon valtakunnallisessa mestaruussarjassa mitalisijoille asti ja sen pelaajat olivat jo sitoutuneet edelleen pelaamaan mestaruussarjassa SVUL:n seurojen kanssa. TUL vaati seuraa erottamaan tällaisen sitoumuksen tehneet pelaajat, mutta seuran kieltäydyttyä TUL erotti Kilpa-Veljet liitostaan.

Tampereen suurimpien seurojen joukossa olivat edelleen Tampereen Pyrintö, Tampereen Kilpa-veljet, Tampereen Kisatoverit ja Tampereen Yritys. Uusiakin seuroja syntyi tamperelaiselle urheilukartalle. Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin kaupunginosakohtaisina yleisseuroina muun muassa Raholan Pyrkivä (1946), Kalkun Urheilijat (1952) ja Ikurin Vire (1957). Osa uusista seuroista oli johonkin lajiin keskittyneitä erikoisseuroja, kuten Pirkka-Melojat (1947), Pirkan Moottorimiehet (1951), Kalpaveljet (1956) ja Kalevan Lentopallo (1957). Tamperelaiset seurat saavuttivat menestystä myös Suomen mestaruustasolla. Tampereen Pyrintö oli sotien jälkeen Suomen paras yleisurheiluseura, sillä se voitti Kalevan Maljan eli Suomen mestaruuskilpailujen ensimmäisen sijan peräkkäin vuosina 1945-49. Jääkiekossakin tamperelaiset seurat olivat vahvoilla. Tampereen Ilves voitti Suomen mestaruuden sotavuosien tauon jälkeen vuosina 1945-47 sekä 1950-52. Tammerfors Bollklubb (vuodesta 1955 lähtien Tappara) oli puolestaan mestari vuosina 1953-55, ja Ilveksen vuoro oli taas 1957-58. Vuoden 1958 jääkiekon loppuottelu oli tamperelaisittain historiallinen, sillä silloin olivat vastakkain kaksi tamperelaisseuraa, Ilves ja Tappara. Jalkapallossa Ilves-Kissat vei Suomen mestaruuden 1950. TUL:n puolella vastaavasti Tampereen Pallo-Veikot voitti liiton mestaruuden 1946.

Pyynikin uimahalli toi monipuolisuutta tamperelaiseen urheiluelämään. Kuvassa uimahallikiinteistö lokakuussa 1956. Kesällä 1956 avattiin uimahallikiinteistöön kuuluva retkeilymaja ja tammikuussa 1957 vietettiin uimahallin ja pesulan avajaisia. Ensimmäisen kuukauden aikana upouudessa uimahallissa vieraili lähes 44 000 kävijää. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Tampereella oli hyvät mahdollisuudet urheilun harrastamiseen. Näitä mahdollisuuksia paransi entisestään tammikuussa 1957 avattu Tampereen ensimmäinen uimahalli, Pyynikin uimahalli Pirkankadun varrella. Varsinaisen uimahallin lisäksi samaan kiinteistöön tulivat myös sauna, suuri keskuspesula, retkeilymaja sekä ravintola. Jääkiekkoilijoiden harjoittelumahdollisuuksia puolestaan paransi Koulukadun kentälle 1957 saatu tekojää. Koulukadun tekojääkenttä oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tekojään avulla harjoittelukautta oli mahdollista pidentää lähes kolmella kuukaudella. Kentän jäähdytys saatiin kadun alitse putkia myöten Pyynikin oluttehtaasta. Hiihtäjiä ja retkeilijöitä puolestaan ilahdutti Kauppiin 1947 avattu urheilumaja. Maja oli aikanaan ollut suojeluskunnan ampumaradan rakennuksena. 1946 maja luovutettiin kaupungin urheilulautakunnan käyttöön ja kunnostettiin urheilumajaksi.