Asemakaavalaki 1932

Suomessa tuli v. 1932 voimaan uusi rakennuslaki. Ennen lain voimaan tuloa oli uutta asuinaluetta varten yleensä tehty kaupungin toimesta asemakartta sekä annettu alueelle rakennusjärjestys, jonka mukaisesti talot rakennettiin ja sijoiteltiin tonteille. Vuoden 1932 lain mukaan tämä ei riittänyt vaan jokaisella alueelle tuli ennen rakentamista laatia asemakaava, joka täytyi hyväksyttää sisäasiainministeriössä. Aikaisemmin asemakaavat oli hyväksynyt valtioneuvosto, mutta suomalaisissa kaupungeissa rakennettiin myös ilman vahvistettua kaavaa ennen uuden lain voimaan tuloa. Uusi laki laajensi kaupungin kaavoitusoikeuksia: laissa annettiin kunnille oikeus kaavoittaa myös yksityisessä omistuksessa olevaa maata.Tampereella kaavoituksesta vastasi vuonna 1929 perustettu rakennuskonttorin asemakaavaosasto: tätä ennen kaavoituksesta kaavoituksesta vastasi kaupunginarkkitehti. Vuosina 1918-1953 Tampereen kaupunginarkkitehtina toimi Bertel Strömmer

Tampereella aikaisemmin kaupungin suunnitelmien mukaan rakennetut kaupunginosat saivat vahvistetun asemakaavan lain muutoksen jälkeen (Lappi v. 1933, Nekala v. 1935 ja 1939, Järvensivu v. 1936 ja Viinikka v. 1936). Lisäksi Petsamon, Härmälän, Pyynikin ja Rantaperkiön asemakaava-alueita laajennettiin tai muutettiin.

Lapin asemakaava 1930-luvulta. Kuva: Tampereen kaupungin arkisto.

Uuden asemakaavalain voimaantulon myötä Lapin puutarhakaupunginosaan kaavoitettiin uusi, geometrinen puistoalue. Järvensivun vapaasti syntynyttä asutusta säännöllistettiin ja myös sinne kaavoitettiin puistoakseli, jonka reunaan kaavoitettiin muuta rakennuskantaa korkeampia rakennuksia. 1920- ja 30-luvuilla haluttiin usein korkeampia rakennuksia pääkadun varrelle korostamaan sen arvoa. Tämän ajatuksen taustalla oli klassistinen monumentaalisuuden tavoittelu, vaikka 1930 -luvun kuluessa idea kehittyikin siten, että pääkadun korostamisella haluttiin ennemminkin osoittaa alueen urbaania luonnetta. Pyynikin alueelle tehtiin asemakaavamuutoksia vuosina 1935, 1936 ja 1937 sekä pääväylälinjausten vuoksi että piispan talon mahduttamiseksi.