Kaupunginosa VI - Väestö

Kaakinmaan väkiluku oli jo vuosisadan vaihteessa kasvanut yli kahden tuhannen ja pysytteli pienin muutoksin 2100 asukkaan tuntumassa läpi koko 1920- ja 1930-luvun. Pieniä piikkejä asukasmäärässä on nähtävissä vain vuosina 1924 ja 1938, jolloin väkiluku tilapäisesti kohosi yli 2200:n. Muuten kaupunginosan asukasluku pysyi harvinaisen tasaisena. Paikallaan pysynyt väkiluku luonnollisesti vähensi Kaakinmaan osuutta koko Tampereen väestöstä kaupungin kokonaisväkiluvun jatkuvasti kasvaessa.

Kaakinmaan asujamisto oli jo vuosisadan vaihteessa varsin sekalaista. Viljo Rasila luonnehtii Kaakinmaata vuosisadan vaihteessa lähinnä keski-luokan asuma-alueeksi. Samanlaiseen tulokseen päädytään myös tarkasteltaessa vuoden 1919 asuntolaskentaa. Talonomistajien, kauppiaiden ja liikemiesten epämääräinen ryhmä omisti tuolloin noin viidenneksen Kaakinmaan asunnoista, mikä oli hieman vähemmän kuin ydinkeskustassa ja Kyttälässä. Virkamiehiä asui kaupunginosassa suhteellisen paljon. 1919 heidän osuutensa koko Kaakinmaan väestöstä oli yksi Tampereen alueen suurimpia. Apulaisten ryhmään laskettuja asukkaita oli Kaakinmaalla jo hieman vähemmän kuin ydinkeskustan ja Kyttälän alueella. Varsin kirjavaa elinkeinojakaumaa kuvaa työväestön jakautuminen. Varsinaisia teollisuustyöntekijöitä asui Kaakinmaalla suhteellinen vähän eli selvästi alle viidennes väestöstä. Sen sijaan käsityöläisten osuus oli lähellä koko kaupungin keskiarvoa, ja rakennus- ja sekatyömiesten viidenneksen osuus oli suurempi kuin muissa keskusta-alueen kaupunginosissa. Kaakinmaan luonnehdinta keskiluokkaiseksi asuinalueeksi näytti siis pitävän paikkansa.

Vaikka Kaakinmaalla olikin suhteellisen vähän tehdastyöläisiä suurimpia yksittäinen työllistäjiä olivat Klingendahlin tehdas ja Suomen Trikoo Satamakadulla. Vuonna 1930 Klingendahl työllisti noin neljä ja puolisataa henkilöä. Kuvassa naisia työssään Klingendahlin tehdassalissa. Kuva: Mauno Mannelin, Tampereen museoiden kuva-arkisto.

Sukupuolijakaumaltaan Kaakinmaa oli varsin naisvaltainen, tosin sukupuolijakaumassa tapahtui maailmansotienkin välisenä aikana jonkin verran vaihteluja. Vuonna 1920 miesten osuus kaupunginosan väestöstä oli 38.57% ja nousi vuonna 1930 täpärästi 40%:een. Vuodesta 1930 vuoteen 1940 miesten osuus kuitenkin putosi varsin paljon aina 36.3%:een. Tampereen keskiarvoon verrattuna miesten osuus oli koko tarkasteluajan Kaakinmaassa keskiarvoa alempi. Vuonna 1940% koko Tampereen asukkaista oli miehiä yli 41% kuin Kaakinmaassa miesten osuus oli vain 36.3%.

Kaakinmaa oli yksi Tampereen ruotsinkielisimpiä kaupunginosia. Lähes 7% sen asukkaista oli ruotsinkielisiä. Osittain syynä lienee kaupunginosassa asuneiden virkamiesten suuri määrä. Pitkänniemen- ja Yleisen sairaalan aluetta lukuunottamatta ruotsinkielisten osuus Kaakinmaalla oli koko Tampereen korkein. Muuta kuin ruotsia tai suomea puhuvia löytyi kaupunginosasta noin 0,8% eli parisenkymmentä henkilöä.