Teksti Jouni Keskinen
Kaupunginosa VI - Kaakinmaa
[RAKENNUSKANNAN MUUTOKSET] [VÄESTÖ] [SOSIAALISET OLOT]
Kaupunginosa VI eli Kaakinmaa käsittää Pyynikin kirkkopuistosta etelään Hämeenpuiston ja Mariankadun välille jäävän alueen aina Pyhäjärven rantaan asti. Kaakinmaan pohjoisreuna on Hämeenkadun tasalla Aleksanterin kirkkoa ympäröivän puiston etelälaidassa ja eteläreuna Eteläpuistossa Pyhäjärven rannassa. Lännessä Mariankadun takana naapurikaupunginosa on Pyynikinrinne, idässä Nalkala ja Pohjoisessa V kaupunginosa eli Amurin eteläosa. Kaakinmaalle asutus oli syntynyt Amuria myöhemmin ja sen voimakkain kasvukausi oli 1800-luvun viimeinen vuosikymmen. Tontit olivat alueella suurempia kuin Amurissa ja asujamisto oli vuosisadan vaihteessa varsin sekalaista.
Rakennuskannan muutoksen 1920-30-luvulla
Kaakinmaalle ei maailmansotien välisenä aikana rakennettu kovin monia merkittäviä uusia rakennuksia. Sen sijaan vanhojen rakennusten laajennuksia ja korotuksia tehtiin runsaasti.
Hämeenpuiston ja Hallituskadun kulmassa sijainnut Tampereen Työväetalo oli kärsinyt tilanahtaudesta aina 1900-luvun alkuvuosista asti. Vuonna 1912 valmistui Heikki Kaartisen suunnittelema vanhan rakennusosan laajennus ja uusi viisikerroksinen kivirakennus Hämeenpuiston laitaan. Taloudellisista syistä koko Kaartisen suunnitelmaa ei kuitenkaan voitu toteuttaa. Niinpä Työväentalon Hallituskadunpuoleinen pohjoissiipi rakennettiin vasta 1930 Bertel Strömmerin piirustusten mukaan. Samalla talon kulmaosa korotettiin kahdeksan kerroksiseksi ja pääosa muuta rakennusta kuusikerroksi- seksi. Uusissa tiloissa sijaitsevasta Konsun salista tuli tamperelaisittain merkittävä juhla- ja kokouspaikka.
|
Työväentalo vuonna 1930. Kuva: Bertel Strömmer, Tampere-seura.
|
Maisema Aleksanterin kirkon tornista etelään päin 1920-luvun puolivälissä. Taustalla näkyvät Tampereen kutomateollisuuden eli myöhemmän Suomen Trikoon piippu ja matala vielä korottamaton tehdasrakennus. Oikealla sen vieressä Svenska Samskolan. Etualalla oikealle nykyisen Lastentarhanopettaja opiston, entisen Reaalilyseon/Yhteislyseon seinää. Etualalla Pyynikin kirkkopuiston reunaa ja Hallituskadun rakennuksia. Kuvaaja: Tuntematon, Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Myös Kaakinmaan kouluja laajennettiin oppilasmäärien koko ajan kasvaessa. Wivi Lönnin suunnittelemaa Tyttölyseota Satamakadulla laajennettiin 1931 kun rakennuksen Hämeenpuiston puoleista siiveä jatkettiin. Hallituskatu 30:ssä sijainneen Reaalilyseon tilaongelmat ratkaistiin 1935 kun sille rakennettiin uusi talo Pyynikintorin reunaan. Vanhan lyseon tilat Hallituskadulla sai 1929 perustettu Tampereen yhteislyseo. Niitä laajennettiin vuonna 1939 Bertel Strömmerin suunnittelemalla juhlasalisiivellä. Jo aiemmin vuonna 1926 oli Tampereen ruotsinkieliselle yhteiskoululle eli Svenska Samskolanille valmistunut oppilaskoti Mariankatu 41:een. Myös Inttanina tunnettu Birger Federleyn suunnittelema asuntola oli tarkoitettu kauempaa tuleville oppilaille ja käsitti 15 oppilaspaikkaa.
Eteläpuistoa ja Klingendahlin tehdas. Kuva ilmeisesti 1930-luvun alusta. Kuvaaja tuntematon. Kuva: Tampereen museoiden kuva-arkisto.
Klingendahlin tehdasaluetta Hämeenpuiston eteläosassa laajennettin 1920-1930-luvuilla useaan kertaan. Papinkadun eteläpäähän valmistui 1926 kolmikerroksinen Birger Federleyn suunnittelema tehdasrakennus ja samana vuonna korotettiin viereinen Lambert Pettersonin 1896 suunnittelema tehdasrakennus kolmikerroksiseksi. Myöskin Birger Federleyn suunnittelema villakampaamo valmistui Hämeenpuiston varteen 1933. Pari vuotta myöhemmin valmistuivat Eteläpuiston puoleiselle sivulle Marianne Granbergin ja Pyhäjärvenkadun puolelle Granbergin yhdessä Claus Tandefeltin kanssa suunnittelemat kaksikerroksiset osat.
Tampereen Kutomateollisuus rakennutti osoitteeseen Satamakatu 17 suuren tehdaskompleksin, jonka vanhin osa valmistui jo 1906 mutta pääosa on rakennettu vuosina 1916-1928. Kuusikerroksista rakennusta rakennettiin useassa eri osassa ja se oli arkkitehti Birger Federleyn viimeisiä suuria töitä. Kutomateollisuuden osti jo vuonna 1919 Suomen Trikoo Oy, joka Harald Jensenin johdolla laajeni voimakkaasti 1920- ja 1930-luvuilla.
Pyynikin panimon osake-enemmistön 1922 hankkinut konsuli Sulo Salmelin laajensi Koulukadun varrella sijainnutta Panimon asuinrakennusta omaksi asunnokseen. Vuonna 1925 valmistui Heikki Tiitolan piirtämä panimon konttorirakennus.
Lähteet:
Jutikkala Eino, Tampereen historia III, Tampere 1979.
Rasila Viljo, Tampereen historia II, Tampere 1984.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri, Tampere 1998.
|